1. Osallistuminen hallituksen muodostamiseen

Onko eduskuntaryhmänne valmis osallistumaan neuvotteluihin kokoomusjohtoisen enemmistöhallituksen muodostamiseksi eduskuntavaalien tuloksen pohjalta?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on valmis osallistumaan neuvotteluihin kokoomusjohtoisen enemmistöhallituksen muodostamiseksi eduskuntavaalien tuloksen pohjalta.


2. Talouspolitiikan linja

a)

Valtiovarainministeriö on arvioinut julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi tarvittavan ylijäämän olevan vuonna 2015 4 % bruttokansantuotteesta. Onko eduskuntaryhmänne valmis kirjaamaan hallitusohjelmaan päätöksen alkavan hallituskauden aikana toteutettavasta toimintasuunnitelmasta, jolla turvataan julkisen talouden kestävyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja tulevaisuudessa?


Olemme valmiit kirjaamaan hallitusohjelmaan päätöksen toteutettavasta toimintasuunnitelmasta, jolla turvataan julkisen talouden kestävyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja.

Käsityksemme mukaan tarvittava ylijäämä ei kuitenkaan ole niin suuri kuin valtiovarainministeriö on arvioinut, vaan mm. bruttokansantuotteen on monien muiden asiantuntijoiden toimesta arvioitu kehittyvän VM:n arvioita suotuisammin.

b)

Mikäli olette tähän valmiita, missä määrin kullakin seuraavista vaihtoehdoista ja millä uusilla konkreettisilla keinoilla vaikutetaan kestävän rahoitusaseman saavuttamiseen (% / bkt tai mrd.)?

- työurien pidentämiseen vaikuttavat uudet toimet
- kuntarakenteen ja palvelurakenteen uudistaminen
- talouskasvua ja työllisyyttä lisäävät uudet toimet esimerkiksi verotusta uudistamalla
- valtion budjettitaloutta kiristävät toimet (verotuksen kiristäminen ja menojen leikkaaminen)


- Työurien pidentäminen

Työuria tulee pidentää sekä alku- että loppupäästä ja myös keskivaiheelta. Alkupäässä pitää nuorten työelämään siirtymistä pyrkiä aikaistamaan opiskelua nopeuttamalla mm. opinto-ohjausta tehostamalla. Koulutuksen tulee sopeutua nykyistä paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin. Työurien keskivaiheella tulee panostaa työssä jaksamiseen ja työkunnon ylläpitämiseen sekä esimerkiksi työterveyshuollon toimivuuteen ja työntekijöiden täydennyskoulutukseen. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrää on pystyttävä vähentämään mm. varhaisen puuttumisen keinoin. Työurien loppupäässä tulee helpottaa osa-aikaisen työn tekemistä. Emme kannata mekaanista työeläkeiän nostoa, vaan eläköitymisen myöhentämiseen tulee pyrkiä kannustimien avulla. Jotta päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen kaikissa em. toimenpiteissä, tulee työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet ottaa työelämässä joustavasti huomioon.

- Kuntarakenteen ja palvelurakenteen uudistaminen

Kuntarakennetta pitää uudistaa kannustamalla järkeviin kuntaliitoksiin ilman pakkoliitoksia. Kuntaliitosten perustana pitäisi olla se, että ne perustuvat luonnollisiin alueisiin, kuten työssäkäyntialueisiin. Parhaat käytännöt tulisi saada nykyistä paremmin käyttöön kaikissa kunnissa.

Erikoissairaanhoidon siirtämistä kunnilta valtion kustannettavaksi tulisi selvittää, koska se voisi vapauttaa kuntien voimavaroja esim. kotihoidon kehittämiseen, mikä puolestaan laskisi terveydenhoidon kustannuksia yleensä. Omaishoidon siirtäminen Kelan hoidettavaksi puolestaan lisäisi omaishoidon tuomia säästöjä, kun omaishoidon taso koko maassa paranisi ja kalliin laitoshoidon tarve samalla pienentyisi.

- Talouskasvua ja työllisyyttä lisäävät toimet

Teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen esimerkiksi energiaveron laskemisen avulla (energiaveron lasku kasvattaa myös kotitalouksien ostovoimaa ja näin talouskasvua) parantaa talouskasvua ja työllistymistä. Myös muiden verojen (rikki-, jäte- pakkaus-, uraani- ja windfall -verojen) pitäminen kilpailijamaiden tasolla on olennaista teollisuuden toimintaedellytysten takaamisessa. Teollisuutemme 5-7 % kasvu takaa 3-5 % talouskasvun. Kasvutavoitteen toteutuminen lisää valtion tuloja VM:n arvioon nähden noin 1,5 miljardilla eurolla.

Harmaan talouden järeillä torjuntatoimilla voidaan saada 2-3 miljardia euroa vuodessa lisää verotuloja. Kun tarvittavat asetusmuutokset on saatu tehtyä, niin luonnollisesti ensin (vuonna 2012) torjuntatoimiin vaaditaan lisämäärärahoja, mutta jo vuosina 2013 ja 2014 voidaan em. verotulojen kasvulukuihin päästä. Harmaan talouden torjumisella saavutetaan myös merkittävää työllisyyden kohentumista sekä kaupungeissa että maaseudulla.

Kannustusloukkuja pitää purkaa. Työttömyystukia tulee muuttaa siten, että työtä kannattaa aina ottaa vastaan. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien työllistämistukia pitää edelleen kehittää.

- Valtion budjettitaloutta kiristävät toimet

VEROTUKSEN KIRISTÄMINEN:

- Pääomaveron korotus 30 %:iin ja lievä progressio.
- Kela-maksun palauttaminen (n. 800 miljoonaa euroa).
- Varallisuusveron palauttaminen (n. 100 miljoonaa euroa).
- Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta maksettavan veron verovapaa osuus 30 % poistetaan sekä noteeraamattomasta osakeyhtiöstä saatujen osinkojen verovapaus puolitetaan nykyisestä 90 000 eurosta 45 000 euroon.
- Alkoholi- ja tupakkaveroon tehdään pienet korotukset.

Näillä muutoksilla saadaan lähes kahden miljardin euron lisätulot vuosittain.

Yleisperiaatteena on se, että verot määräytyvät maksukyvyn mukaan. Arvonlisävero säilytetään nykyisellä tasollaan.

MENOLEIKKAUKSET:

- Maahanmuuton kokonaiskustannuksia vähennetään ja kehitysapua leikataan (säästöä 200 miljoonaa euroa/vuosi).

- Yritystukien leikkaaminen (200 miljoonaa euroa). Jäljelle jäävät yritystuet tulisi uudelleen kohdentaa erityisesti pk-yritysten tuotekehitykseen ja kasvuyritysten toimintaedellytyksien parantamiseen.

- Hallintobyrokratian kustannusten leikkaaminen (200 miljoonaa euroa).

- YK:n ilmastosopimuksen mukaiseen kehittyvien ja kehitysmaiden "omantunnonrahastoon" ei osallistuta nykyisellä panostuksella.

- Nykyinen syöttötariffijärjestelmä asetetaan kriittiseen tarkasteluun ja tehdään perustellut karsinnat.

Näillä leikkauksilla voidaan säästää noin miljardi euroa vuosittain.

c)

Millaiseksi valtion menotaso tulisi asettaa ja mihin aikatauluun hallituksen tulee sitoutua valtiontalouden velkaantumisen pysäyttämiseksi?

Valtion velkaantuminen on pysäytettävä, mutta siihen tarvitaan todennäköisesti enemmän aikaa kuin yksi vaalikausi. Kahden vaalikauden mittainen aikataulu velkaantumisen pysäyttämiseksi voisi olla realistinen. Tärkeintä on, että velkaantumiskehityksen suunta taitetaan.


3. Suomen EU-, ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja

a)

Mitkä ovat mielestänne Suomen EU-, ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet?

Perussuomalaiset ovat tukeneet ja tukevat Suomen virallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kannatamme sotilaallista liittoutumattomuutta ja itsenäistä, uskottavaa puolustusta, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen.

b)

Miten turvaisitte myös jatkossa Suomen kansainvälisen aseman ja vaikutusvallan meihinkin vaikuttavissa kysymyksissä?

Suomen tulee olla aktiivinen, aloitteellinen ja vastuullinen toimija kaikissa niissä järjestöissä ja yhteistyöelimissä, joihin Suomi on liittynyt ja joihin Suomi on kutsuttu.

c)

Oletteko valmiit hyväksymään Suomen jo tekemien sitoumuksien loppuunsaattamisen euroalueen sekä Suomen vakauden, talouskasvun ja työllisyyden turvaamiseksi?

Valitettavasti emme usko tähän saakka omaksuttujen toimenpiteiden kestävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Kriisiä on yritetty hillitä näillä edellä mainituilla toimenpiteillä yli vuoden päivät huonolla menestyksellä; nyt ollaan jo kuilun partaalla. Jokainen askel eteenpäin siirtää riskejä ja tappioita suomalaisten sekä muiden maiden veronmaksajien kannettaviksi.

Emme voi hyvällä omallatunnolla tukea Portugal-pakettia emmekä pysyvän vakausmekanismin luomista. Emme myöskään hyväksy Suomen vastuiden kasvattamista väliaikaisessa rahoitusvakausvälineessä.


Lisätietoja antaa
Timo Soini
Perussuomalaisten puheenjohtaja
puh. 050-5113027