Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää positiivisena sitä, että hallitusohjelman mukaisesti on nyt tuotu eduskunnan käsittelyyn selonteko ilmasto- ja energiastrategiasta.

Edellisen vuonna 2005 eduskunnalle annetun selonteon jälkeen ovat esimerkiksi kansainväliset ja EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet ja velvoitteet siinä määrin muuttuneet, että aihepiiriä on jälleen syytä käsitellä tässäkin salissa; kuitenkin asettamalla arkijärki EU-byrokratian edelle.

Kun ilmasto- ja energiapolitiikkaa ajatellaan globaalilla tasolla, Suomen merkitys päästöjen tuottajana ja energian käyttäjänä on varsin vähäinen. Suomella voi kuitenkin olla kansainvälisellä kentällä tärkeä rooli ympäristöystävällisen teknologian kehittäjänä ja esimerkillisenä ympäristötekojen toteuttajana.

KAIKKI MUKAAN

Suomi voi myös omalta osaltaan olla mukana edistämässä kansainvälistä työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Meidän tulee olla aktiivisesti kannustamassa mahdollisimman monia valtioita liittymään yhteisiin ilmastotalkoisiin.

Erityisesti kehitysmaat, joiden päästöt ovat jatkuvasti nopeassa kasvussa, tulisi saada mukaan puhtaamman tulevaisuuden rakentamiseen. On myös ehdottoman tärkeää, että joukkoon liittyvät esimerkiksi Yhdysvallat, Kiina, Intia, Brasilia ja Venäjä.

UUSIUTUVA ENERGIA

Hallituksen tavoitteet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, säästää energiaa ja saavuttaa omavaraisuus sähköntuotannossa ovat Perussuomalaisten mielestä kannatettavia. Jos näihin tavoitteisiin kuitenkin pyritään vain ydinvoimakapasiteetin lisäämisellä, vaarana on, että resursseja ei ohjata riittävästi uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.

Mielestämme uusiutuvien energiamuotojen osuutta on kasvatettava huomattavasti nykyisestä. Varsinkin tutkimustoimintaan tulee keskittyä, jotta tavoitteet uusiutuvan energian osuudesta saadaan toteutettua. Uusiutuvan energian tuotannon kehittämisessä on myös tärkeää, että se toteutetaan riittävässä valtion ohjauksessa.

METSÄHAKE KÄYTTÖÖN

Kuten selonteossakin todetaan, riippuu uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta olennaisesti mahdollisuudesta hyödyntää metsäteollisuuden prosessien sivutuotteita energiantuotannossa. Lisäksi runsaista metsistämme voidaan uusiutuvana energiana hyödyntää metsähaketta.

Eduskunta on vuonna 2002 ydinvoimalapäätöksen yhteydessä edellyttänyt toimia energiapuun käytön tehostamiseksi. Valitettavasti toimet ovat jääneet suurelta osin toteuttamatta, ja nyt selonteossa hakkeen käytön lisäämistä energiantuotannossa jälleen lupaillaan. Jokohan nyt Keskustan lupaukset toteutuvat? Perussuomalaiset edellyttävät, että metsähake saadaan vihdoin paremmin hyödynnettyä.

TURVE ON RESURSSI

Myös tuulivoimaa tarvitaan lisää, ja vesivoiman käyttöä on tehostettava. Lisäksi biomassa- ja biokaasuenergiaa tulee hyödyntää nykyistä enemmän. Erilaisten pienvoimaloiden toimintaa tulisi valtion toimesta tukea. Myös turvetta tulee pitää yhtenä energian tuotannossa hyödynnettävänä mahdollisuutena, ja onkin hyvä, ettei hallituksen strategiassa sen käyttöä täysin tyrmätä. Turve on resurssi, ei rikos.

Alueellinen energiatalous on tulevaisuudessa avainasemassa ja sen on oltava jatkuvan panostuksen kohteena. Lähes kaiken jätemateriaalin kierrätys ja hyödyntäminen energiana on mahdollista, jos vain tahtoa löytyy.

ASUNTOJEN ENERGIATEHOKKUUS

Suomen kaltaisessa maassa asuntojen energiatehokkuus on tärkeässä roolissa silloin, kun pyritään puhtaaseen ja kestävään kulutukseen. Uudisrakentamisessa valtion tulee ohjata rakentamista energia- ja ilmastostrategian näkökulmasta, ja kansalaisia tulee kannustaa vapaaehtoisin toimin olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen.

Erityisesti kaupunkien lähiöissä sijaitsevien kerrostalojen korjausrakentamisella voitaisiin säästää lämmitysenergiaa. Korjausrakentamiselle olisikin juuri nyt otollinen hetki myös työllistämisen kannalta.

TOIMIVA JOUKKOLIIKENNE

Tarve tiiviiseen kaupunkirakentamiseen on ollut viime aikoina usein esillä julkisessa keskustelussa. Järkevä yhdyskuntasuunnittelu onkin kaupunkimaisessa ympäristössä tärkeää, jotta voidaan esimerkiksi toteuttaa toimivat julkisen liikenteen yhteydet kotien, työpaikkojen ja palveluiden välillä.

Toimiva joukkoliikenne on kaupunkiympäristön hyvinvoinnin kulmakivi, ja sen kehittämiseen ja lisäämiseen on suunnattava riittävästi resursseja. On tärkeää, että ihmisille tarjotaan aidosti houkuttelevia vaihtoehtoja yksityisautoilulle.

EI RUUHKAMAKSUILLE

Ruuhkamaksut ovat nykymalleilla vain silkkaa rahastusta, emmekä niitä hyväksy. Perussuomalaiset haluavat myös muistuttaa, että Suomi on harvaan asuttu maa, jossa kaikki eivät voi kulkea raiteilla tai ratkaisevasti vähentää yksityisautoiluaan. Nämä realiteetit täytyy muistaa liikenteen energiatehokkuus- ja päästöjen vähentämistavoitteita suunniteltaessa.

Syrjäseutujen joukkoliikenteen toimintaedellytykset tulee turvata ja vähäpäästöisten teknologioiden ja biopolttoaineiden käyttöönottoa on tuettava. Esimerkiksi jätevesiuudistus tulee jo rasittamaan taloudellisesti ennestäänkin tiukoilla olevia syrjäseutujen asukkaita, eikä heille pidä asettaa kohtuuttomia lisävelvoitteita ympäristönsuojelun nimissä.

ARJEN VALINNAT

Yksilötasolla pienetkin arjen valinnat ovat merkityksellisiä. Ilmaston ja ympäristön hyvinvointia voi edistää mm. suosimalla julkista liikennettä ja kimppakyytejä, lajittelemalla jätteet, kierrättämällä, kompostoimalla ja välttämällä turhaa kulutusta.

Ympäristön kannalta hyvät valinnat tulee tehdä ihmisille riittävän helpoiksi; esimerkiksi lasia ja metallia kyllä viedään keräykseen, kunhan vain keräysastiat löytyvät tarpeeksi läheltä jokaista kotia.

Myös yleisellä asenneilmapiirillä on suuri merkitys ihmisten valintoihin. On tärkeää, että kestävän kehityksen mukaiseen elämään kannustetaan ja opetetaan jo päiväkodeissa ja kouluissa. Myös yrityksiä on kannustettava toimimaan ympäristöystävällisesti. Tuotteita ja palveluita tulisi kehittää vähemmän jätteitä tuottaviksi.

VASTUU KUULUU JOKAISELLE

Perussuomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista ongelmista, kuten lisääntyneistä luonnonkatastrofeista ja kehitysmaita uhkaavasta vesipulasta.
Muutos näkyy myös lähempänä meitä esimerkiksi Itämeren alueen ilmaston lämpenemisenä.

Hallituksella on nyt edessään vaativa tehtävä ohjata lainsäädännön sekä muiden keinojen avulla energian säästämistä ja haitallisten päästöjen vähentämistä. Olennaisinta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on uusiutuvien energiamuotojen kuten aurinko-, tuuli- ja vesivoiman käyttöönoton tukeminen. Unohtaa ei sovi myöskään metsähakkeen, uusien lämmitysmuotojen sekä bioenergian ja -polttoaineiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä kuuluu jokaiselle meistä. Meillä ei ole varaa olla toimimatta, mutta yksittäistä kansalaista ei saa asettaa kaiken maksumieheksi.

--
Lisätietoja:
pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi
puh. 050-512 2788