Kuitenkin kuntiin synnytetään kuntien itse sataprosenttisesti omistamia osakeyhtiöitä, joissa päätöksenteko piilotetaan osakeyhtiölain taakse kuntalaisten ja jopa ylintä päätäntävaltaa käyttävien kunnanvaltuustojen ulottumattomiin.

Riittävän väestöpohjan saavuttamiseksi kunnat on pakotettu erilaisiin ylikunnallisiin hallintomalleihin, joissa kunnallista, avointa päätöksentekokulttuuria rajoitetaan rajulla kädellä. Valta ja vastuu päätöksistä kuntalaisille eivät enää kohtaa. Hyvänä huonona esimerkkinä tällaisesta toiminnasta on oman kotimaakuntani Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, jossa valta on valunut virkamiesten ja konsulttien käsiin. Tämän kehityksen seurauksena ollaan lakkauttamassa hyvää hoitoa edulliseen hintaan tarjoavaa Kaivannon psykiatrista sairaalaa vastoin käyttäjäkuntien kuntapäättäjien tahtoa.

Kuntalaisella ei ole mahdollisuutta seurata ylikunnallista päätöksentekoa, eivätkä kaikki alueen valtuustoissa edustettuina olevat puolueet ole edes päässeet mukaan päätöksentekoon.

Kunnat ovat edelleen monin paikoin pahoissa talousvaikeuksissa, eivätkä tulevaisuudennäkymät ole hyvät etenkään muuttotappio- ja rakennemuutospaikkakunnilla. Peruspalvelujen saatavuus pitää turvata, mutta se ei saa tapahtua kuntademokratiaa uhraamalla.

Kuntahallinnon uudistaminen on kova haaste. Niin erilainen kuntakenttämme on tänään. Kuntaliiton esitys laajapohjaisesta parlamentaarisesta komiteasta, joka muodostaa kokonaisnäkemyksen kuntien asemasta ja määrittelee kunnallishallinnon linjan on hyvä ja kannatettava. Selvitystä ja tutkimusta tarvitaan uuden toimivan kuntalain aikaansaamiseksi, ja tässä hankkeessa kuntalain uudistustarpeita kartoittavan työryhmän ohella Kuntaliiton panos on tärkeä.

Kuntasektori on maassamme merkittävä toimija ja siksi sen toimintakyky on turvattava. Kuntaliiton tavoitteet eduskuntakaudelle ovat hyviä. Kuntaliitolla on tarjota tukevat faktat väestön ikääntymisen vaikutuksesta palvelutarpeen lisääntymiseen kunnissa ja toisaalta kuntasektorin henkilöstön nopeaan eläköitymiseen. Tietotaidon siirtäminen saattaa tiukassa taloustilanteessa unohtua, kun uutta henkilöstöä ei palkata ajoissa. Uusia lakisääteisiä velvotteita ilman rahoitusta ei valtiovallan tule kunnille antaa. Päinvastoin, osa kuntien velvotteista tulee siirtää valtiolle, kuten omaishoidon tuki Kelalle. Samaten kuntien veropohjan laajentaminen auttaisi talouden tasapainottamisessa. Valtionosuusjärjestelmän ongelmakohtia tulee tarkastella ja kehittää. Tässä tutkimus- ja kehitystyössä Kuntaliitolla on merkittävä rooli.

Lopuksi ryhmämme haluaa kiittää Kuntaliiton eri alojen asiantuntijoita siitä loistavasta palvelusta, jota he antavat kuntakentällä erilaisiin ongelmatilanteisiin neuvoa kysyttäessä. Se on yksittäiselle maallikkokuntapäättäjälle erittäin tärkeä tuki. Oikein hyvää kesää kaikille.


Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Mikko Nurmo