Pitkien neuvottelujen jälkeen pääministeri Katainen sai lopultakin muodostettua hallituksen ja sille yhteisen ohjelman, jonka nimeksi annettiin "Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi". Avoin-sana ei oikein sovi tämän hallitusohjelman nimeen, sillä sen laadinta on ollut kaikkea muuta kuin avointa. Median edustajat ja siten samalla koko Suomen kansa suljettiin neuvottelujen ulkopuolelle. Poliittisen eliittimme huonoksi tavaksi on muodostunut, että asioiden keskeneräisyyteen vedoten neuvotteluista ja eri vaihtoehdoista ei kerrota mitään julkisuuteen, vaikka asiat totisesti koskettavat jokaista Suomen kansalaista. Joten se siitä avoimuudesta!

Kunnat ajetaan ahtaalle

Hallitus on luvannut vahvistaa peruspalveluita ja turvata ikäihmisille ihmisarvoisen vanhuuden. Köyhyyttä, eriarvoistumista ja syrjäytymistä on luvattu vähentää. Kun katsoo hallitusohjelman loppusivuilla olevia euromääräisiä lukuja, eivät nämä lupaukset vaikuta uskottavilta. Todellisuudessa hallitus vähentää kuntien valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa, mikä aiheuttaa automaattisesti säästöjä ja leikkauksia kaikkiin kunnallisiin palveluihin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että monen jo entuudestaan ylivelkaantuneen kunnan kunnallisveroon on tulossa jopa prosenttiyksikön suuruisia korotuksia.

Kunnallisveron korotukset ja samanaikaisesti toteutettavat kuntapalveluiden leikkaukset koskettavat kipeimmin juuri pienituloisia eläkeläisiä, työttömiä, yksinhuoltajia ja opiskelijoita eli niitä vähäosaisia kansalaisia, joilla ei ole varaa hankkia palveluitaan yksityiseltä sektorilta, joten uskottavaa ja todellista köyhyyden, eriarvoistumisen ja syrjäytymisen vähentämistä ei ole näköpiirissä tulevallakaan hallituskaudella.

Valmisteverojen korotus edistää tasaverokehitystä

Hallitus edistää tasaverokehitystä korottamalla valmisteveroja sadoilla miljoonilla euroilla. Valmisteverojen korotukset kohdistuvat pienituloisiin kansalaisiin jopa yleistä arvonlisäveroa ankarammin, sillä heidän kaikki rahansa menevät pakolliseen kulutukseen kuten ruokaan ja asumiskustannuksiin. Sokerinkulutusta ja tupakanpolttoa voi joku vielä vähentää, mutta jatkuvasti kallistuvasta energiasta on lähes mahdotonta tinkiä.  Liikenteen polttoaineverojen korottaminen tekee syrjäseuduilla kulkemisen entistäkin kalliimmaksi, eikä bensapumpulla hintaa säädetä tankkaajan tulojen mukaan.

Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä pääomatulojen veroprosentin korotukseen ja siihen liittyvään progressioon. Olisimme kuitenkin toivoneet, että hallitus olisi palauttanut Suomen rikkaimpiin kansalaisiin aikaisemmin kohdistuneen varallisuusverotuksen, joka poistettiin vuonna 2006 kun sosiaalidemokraatit olivat edellisen kerran hallitusvastuussa. Myös suurituloisten ansiotulojen verotusta olisi voitu kiristää.

Ei kuntien pakkoliitoksille ja lähipalvelujen alasajolle

Hallitus on ilmoittanut toteuttavansa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kuntien tuottavuuden parantamiseksi. On toivottavaa, että tämä ei tarkoita pakkoliitoksia ja kaikkien lähipalvelujen lopullista karkaamista kuntalaisten ulottuvilta. Haja-asutusalueilla etäisyydet ovat pitkiä ja palvelujen keskittäminen tarkoittaisi monelle sitä, että palvelujen perässä joutuisi matkustamaan entistä pidemmälle.

Hallitus lupaa huolehtia koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta. Kyläkoulujen alasajon lisäksi ryhdytään kuitenkin supistamaan maaseudun lukioverkostoja. On kohtuutonta vaatia, että maaseudulla asuva lukiolainen matkustaisi päivittäin satoja kilometrejä voidakseen hankkia valkolakin. Myös maaseudulla pitäisi lapsiperheiden voida asua, elää, opiskella ja tehdä työtä.

Puolustushallinnon menojen leikkaaminen heikentää sotilaallista puolustuskykyämme

Perussuomalaiset ovat huolissaan hallituksen aikomuksista leikata puolustushallinnon menoja 200 miljoonaa euroa. Tämän suuruusluokan leikkaukset vaikuttavat Suomen sotilaalliseen puolustuskykyyn. Emme kannata varuskuntien lakkauttamisia, varusmiesten tai puolustusvoimien henkilökunnan aseman heikentämistä tai varusmiespalveluksen lyhentämistä neljään kuukauteen.

Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä lupaukseen, jonka mukaan hallitus vie eteenpäin eduskunnan tarkastusvaliokunnan tuoreita toimenpide-esityksiä harmaan talouden torjunnasta. Tavoitteena on saada vuosittain 300-400 miljoonaa euroa lisätuloja valtiolle veroina, sosiaalivakuutusmaksuina sekä takaisinsaatuina rikoshyötyinä. Toivottavasti tämä tavoite saavutetaan.

EU:n mallioppilaslinja jatkuu

Hallitusohjelmassa todetaan hallituksen suhtautuvan vakavasti kansalaisten Euroopan unionin toiminnasta esittämään kritiikkiin. Jos näin todella olisi, hallitus varmaankin muuttaisi Suomen EU-politiikkaa jollain tavalla. Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa. Totuus on, että Suomi on jatkossakin sitoutumassa rahan syytämiseen Euroopan ongelmamaille. EU-kritiikkiä ei siis vieläkään haluta kuunnella, saati ottaa vakavasti. Perussuomalaiset ennustavat mallioppilaslinjan jatkuvan tämänkin hallituksen aikana.

Vanhusten, omaishoitajien ja veteraanien asemaa parannettava

Perussuomalaiset pitävät kovasti mainostettua peruspäivärahan ja työmarkkinatuen sadan euron korotusta askeleena oikeaan suuntaan, mutta huomauttavat, ettei kyseinen uudistus paranna kaikkein köyhimpien toimeentuloa, sillä sata euroa lasketaan tuloksi ja vähentää toimeentulotukea.

Perussuomalaiset pitävät suunnitteilla olevaa vanhuspalvelulakia oikeansuuntaisena edistysaskeleena, mutta korostamme, että selvitäkseen lain tuomista velvoitteista on kunnille turvattava riittävät resurssit. On tärkeää, että ikäihmisille tarjottaisiin oman kodin ja laitoshoidon ohella mahdollisuuksia asumiseen kodinomaisissa, pienissä yksiköissä, jossa olisi tarpeen mukaan tarjolla sekä yksityisyyttä että huolenpitoa. Kaikessa hoidossa tulee olla lähtökohtana inhimillisyys ja kunnioitus hoidettavia kohtaan.

Perussuomalaisten mielestä arvokasta työtä tekevien omaishoitajiemme toimeentulo ja jaksaminen on pystyttävä turvaamaan nykyistä paremmin. Omaishoidon tuki tulisi oikeudenmukaisuuden nimissä pikimmiten siirtää Kelan vastuulle, jotta ihmisillä eri puolilla Suomea olisi yhtäläiset mahdollisuudet huolehtia läheisistään.

Hallitus lupaa kehittää sotaveteraaneille kohdennettuja etuuksia ja palveluja. Toivottavasti edellä mainitusta "kehittämisestä" päästään pikaisesti käytännön toimenpiteisiin, mikäli tarkoitus on, että veteraanit ehtivät eduistaan nauttimaan. Myös vammaisten aseman parantamiseksi toivomme aitoja tekoja.

Perussuomalaiset pitävät positiivisena hallituksen aikomusta lisätä lapsiperheiden kotipalveluja ja matalan kynnyksen palveluja. Jos lapsiperheiden ongelmien ennaltaehkäisyyn ei nyt olla aidosti valmiita panostamaan, lankeaa veronmaksajille tulevaisuudessa suuri lasku maksettavaksi.

Nuorten syrjäytymiseen puututtava tosissaan

Nuorten koulupudokkaiden määrä on ollut viime vuosina hälyttävässä kasvussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että jopa 60.000 nuorta on yhteiskunnan ulkopuolella ilman työtä ja koulutuspaikkaa. Tilanne on vakava, joten toivottavasti hallitus puuttuu ongelmaan tosissaan.  Kansallisen kielivarannon kehittämisessä on oleellista laajentaa lasten ja nuorten kielivalikoimaa EK:n esitysten mukaisesti.

Hallitus on päättänyt sitoa opintotuen indeksiin vasta syyskuussa 2014. Opintotuki on tärkeä osa opiskelijoiden toimeentuloa, joten jos hallitus haluaa nuorten valmistuvan nopeammin työmarkkinoille, tulisi toimenpiteisiin ryhtyä nopeammalla aikataululla.

Kaivosteollisuuden toiminta turvattava

Kotimaisen kaivosteollisuuden toimintaedellytykset on turvattava vahvemmin kuin mitä hallitusohjelmassa suunnitellaan. Hallituksen tulee toimia aktiivisesti sen puolesta, että maaperässämme makaavat miljardit eurot ohjautuvat kotimaahamme, eivätkä kansainvälisten kaivosyhtiöiden taskuihin.

Liikennemäärärahojen jäädytys on turmion tie

Liikennemäärärahojen jäädytys on turmion tie. Hallitukset ovat viime vuosina säästötoimillaan vähentäneet liikenneinfrastruktuurimme arvoa 100 miljoonalla eurolla joka vuosi. Jos tahdomme pitää kiinni hyväkuntoisista teistä, jotka ovat myös suomalaisen vientiteollisuuden selkäranka, tämän hallituksen tulisi päinvastoin lisätä tiemäärärahoja niin pääteiden kuin alempiasteisen tieverkostonkin kunnon parantamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä kaupungeissa että maaseudulla.

Maanviljelyksen säilyminen on turvattava koko maassa. EU:n uudistaessa tukipolitiikkaansa hallituksen vastuulla on turvata kotimainen ruokatuotanto, vaikka omalla EU:sta irrotetulla tukipolitiikalla.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei usko, että hallitusohjelman lukuisat kauniisti kirjatut tavoitteet toteutuvat, etenkin kun niukkoja taloudellisia varoja ollaan edelleen syytämässä Euroopan kriisimaiden pelastamisoperaatioon, jolle ei loppua ole näköpiirissä.

Edellä olevan perusteella teen seuraavan ehdotuksen eduskunnan kannanotoksi: "Eduskunta toteaa, että hallituksen esittämä hallitusohjelma jyrkentää kansan kahtiajakoa, lisää entisestään tulo- ja varallisuuseroja ja jatkaa Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden kaventamista, minkä vuoksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."


Pirkko Ruohonen-Lerner