Pitkään poikkeuksellisen suotuisana jatkunut talouskehitys on ohi. Asiantuntijoiden mukaan euroalueen edessä on kahden vuoden kurimus. On selvää, että nyt puhutaan jo syvästä ja kohtuullisen pitkäkestoisesta taantumasta. Talouskriisin käynnistänyt Yhdysvallat on jo syvässä sellaisessa eikä Aasian nousevien talouksien käyrät enää sojota yhtä ylös kuin vielä joku aika sitten, vaikka Kiina ja Intia vielä toistaiseksi pysyttelevätkin kasvu-uralla.

Ylikansallinen talouskriisi on iskemässä Suomeenkin täydellä tehollaan. Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuotteemme kasvu melkeinpä pysähtyi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Tällä hetkellä tuntuu olevan jo niin kiivas irtisanomis- ja lomautustahti, viittaan vain Outokummun ja UPM:n viime viikolla antamiin tulosvaroituksiin, että vuoden viimeisellä neljänneksellä saatetaankin karahtaa jo nollaan tai mennä pakkasen puolelle.

Kuinka jyrkäksi kansantaloutemme alamäki ensi vuonna menee - tai sen annetaan mennä - ja kuinka moni suomalainen työntekijä mahtaakaan tätä menoa saada ei-toivotun joululahjan potkujen muodossa?

LÄHITULEVAISUUS EPÄVARMA

Taloutemme lähitulevaisuus on nyt erityisen epävarma. Se, mitä hallituksen Perussuomalaisten mielestä pitää nyt ripeästi tehdä, on elvyttäminen. Se on ainoa talouspoliittinen keinomme pehmentää taantuman vaikutuksia. Taantumaa me emme voi kokonaan estää, mutta joukkotyöttömyyttä kyllä.

Oma rahapolitiikkamme on käytännössä luovutettu Euroopan unionin mahtimaille - maille, jotka eivät ole noudattaneet itse laatimiaan sääntöjä taloudenpidossa. Näiden maiden toimenpiteiden onnistumisen varaan emme voi tulevaisuuttamme laskea.

EU:n elvytyspaketti on kokoluokaltaan kosmeettinen koko Eurooppaa ajatellen, sinänsä myönteinen signaali, mutta ei se talouden suuntaa käännä. Miten Kreikka, Italia ja Portugali elvyttävät, kun talous on ollut alijäämäinen ja ruvella jo hyvinä vuosina. Kuka niille rahaa lainaa ja millä korolla? Taitaa Silvio Berlusconi joutua kaivamaan omia taskujaan. Itä-Euroopan uusissa jäsenmaissa muhii pankkikriisi. On aivan selvää, että raakileina EU-jäsenyyteen poliittisista syistä hyväksytyt, mutta jäsenehtoja täyttämättömät maat luisuvat lamaan.

TYÖTÄ JA TULEVAISUUDENUSKOA

Kun vertaamme tilannetta 1990-luvun alun lama-aikaan, jolloin ei ollut kyse ylikansallisesta lamasta ja menoja karsittiin Suomessa kovalla kädellä, niin nykyisessä tilanteessa tarvitaan mittavaa elvytyspakettia kansantalouden pyörien pitämiseksi pyörimässä - tai talouden kehitys voi kääntyä paljon ennustettua heikommaksi. Elinkelpoisia yrityksiä ei pidä päästää turhaan konkurssiin. Meidän on siis tarjottava suomalaisille työtä ja tulevaisuudenuskoa, pidettävä yllä kotimaista kysyntää, jotta voimme tehokkaasti hätistellä lamapeikkoa loitommalle.

Hallitus on reagoinut taantumaan lupaamalla elvytystoimia ensi vuoden alkuun. Viivyttelyyn ei ole varaa, vaan ei ole pelotteluunkaan: Perussuomalaisten mielestä elvytystä varten voidaan tilapäisesti lisätä valtionvelkaa, jopa huomattavasti enemmän kuin hallitus on kaavaillut, sillä onhan valtionvelkaa jo pitkään lyhennetty.

Kunnissa tilanne on sen sijaan muodostumassa tukalaksi ja jo pelkästään senkin takia valtion on nyt tultava vastaan. Valtiontaloutemme kestää sen - kuntataloutemme vaatii sitä!

RAKENNUSHANKKEET KÄYNTIIN

Perussuomalaisten mielestä nyt on oikea aika käynnistää kaikki valmiiksi suunnitellut tie-, silta- ja muut rakennushankkeet, sillä työllisyys tuo mukanaan myös verotuloja.

Perustien- ja perusradanpitoon tulee suunnata lisää varoja ennen kuin on jo liian myöhäistä. Talouskasvu ja eri alueiden tasaveroiset edellytykset pärjätä eivät saa jäädä kiinni kulkureiteistä. Jos jo yhä useammassa kohtaa nopeusrajoitetun rataverkon ja huononevan tiestön annetaan rapautua nykyvauhdilla, hallituksen alueellistamistoimenpiteet ja rakennemuutosavustukset eivät jää historiaan muuta kuin sukupolvelta toiselle perintönä kiertävien hölmöläisvitsien muodossa.

Perussuomalaiset kannattavat koko Suomen asuttuna pitämistä ja elinvoimaista maaseutua sekä maataloutta, se on koko Suomen, myös meidän kaupungeissa asuvien etu. Isänmaa on yhteinen.

LÄHIÖKANSAN ÄÄNI

Rakentaminen on nyt edullisempaa kuin nousukaudella, jolloin kamreerit valistavat kansalaisia aina talouden ylikuumenemisen vaaroista. Nyt ei ole ylikuumenemisen vaaraa, joten jo pelkästään johdonmukaisuuden ja rehellisyyden nimissäkin on aika toimia. Uusien kohteiden suunnittelua on tehostettava.

Etenkin pääkaupunkiseudulla on lukuisia alueita, joiden kunnostaminen on välttämätöntä. Usean uusmaalaisen lähiöasukkaan koti uhkaa rapistua käsiin. Pelkästään kunnollisilla julkisivukorjaamisilla pystytään talojen energiakulutustakin pudottamaan 40 prosenttia. Peruskorjauksiin ja putkiremontteihin on nyt syytä satsata. On kuultava lähiökansan ääntä, eikä hallituksen pidä olla ynseä näitä alueita kohtaan.

TUOTTAVUUSOHJELMA JÄÄHYLLE

Hallitus jatkaa härkäpäisesti tuottavuusohjelmansa toteuttamista, vaikka nyt jos koskaan olisi oikea hetki viheltää peli poikki ja panna mokoma ohjelma jäähylle. Seurasin läheltä ja vastustin ankarasti Autorekisterikeskuksen pilkkomista ja saneerausta, siinä unohdettiin sekä sydän että järki, ihminen. Tällaista ei saa tapahtua.

Valiokunta painottaa mietinnössään aivan oikein suhdannetilannetta. Onhan hallituksessakin jo tunnustettu se Perussuomalaisten useaan otteeseen lausuma tosiasia, että valtion tuottavuusohjelmalla ei ole mitään tekemistä tuottavuuden todellisen lisäämisen kanssa, kyseessä on puhtaasti henkilöstön vähennysohjelma.

Valtio vähentää väkeä, myös irtisanomisten muodossa, vaikka henkilökuntaa pitäisi monin paikoin lisätä - esimerkiksi hätäkeskuksissa ja vankiloissa.

Työttömyyden valtiovetoisen kasvattamisen lisäksi tuottavuusohjelman toimet, etenkin oikeus- ja sisäasiainministeriön hallinnonalan supistukset, tulevat vaarantamaan kansalaisten oikeusturvaa, yhdenvertaisuutta ja yleistä turvallisuutta.

VETERAANIEN KUNTOUTUS

Perussuomalaisten mielestä veteraanikuntoutuksen resurssit eivät ole lähelläkään sitä tasoa, millä niiden pitäisi olla. Häpeällistä kyllä, arvoisa porvarihallitus, kuluvanakin vuonna monessa kunnassa kuntoutustoimintaan tarkoitetut määrärahat ovat loppuneet jo heinäkuussa.

Valiokunta on nyt lisäämässä veteraanikuntoutukseen 1,8 miljoonan euron määrärahan. Se on silkkaa kosmetiikkaa, eikä epäkohtaa sillä korjata, kunhan paikataan.

Sitä paitsi veteraanien lainmukaisia etuuksia määritettäessä tulisi luopua haitta-asteluokituksista. Mitä järkeä on puhua lain tasolla 25 taikka 20 prosentin työkyvyttömyysasteista, silloin kun esimerkiksi määritellään sotainvalideille annettavaa pitkä- tai osa-aikaista laitoshuoltoa? Kyse on sentään keski-iältään lähes 87-vuotiaista veteraaneista.

Ja eikö olisi myös oikein ja kohtuullista aloittaa sotaorpojen kuntoutustoiminta?

"KÖYHÄINAPUA" ISO-BRITANNIALLE

Veteraaniasiain parantamisessa ei puhuta suurista summista, kun sitä vertaa vaikka täysin käsittämättömään summaan, jonka Suomi ensi vuonna maksaa "köyhäinapuna" Ison-Britannian jäsenmaksujen palautuksena EU:lle. Tämä rappioraha on valtion budjetissa vuodesta toiseen ja tänäkin vuonna Perussuomalaiset esittävät sen poistamista.

EI KEHITYSAVUN KOROTUKSELLE

Sotilaallisen kriisinhallinnan menoja kasvatetaan ensi vuodelle tuntuvasti ja samaan aikaan merkittävä osa eduskunnasta on vaatimassa täällä vielä korotusta kehitysapumäärärahoihinkin. Perussuomalaisten mielestä nyt on täysin väärä ajankohta kehitysavun lisäämiselle.

Päinvastoin tässä tilanteessa lähes miljardiluokan kehitysapumäärärahoja ei tule merkittävästi kasvattaa vaan kohdentaa varoja sen sijaan omille kansalaisillemme. Muun muassa pieneläkeläiset, pienituloiset lapsiperheet ja omaishoitajat, jotka käytännössä pitävät tuloillaan yllä kotimaista kulutuskysyntää erittäin tehokkaasti, tarvitsevat kipeästi parannusta taloustilanteeseensa.

ARVOISA PUHEMIES!

Me elämme vakavia aikoja. Nyt jos koskaan on jokaisen päättäjän pysähdyttävä arvioimaan, mikä on politiikassa omasta mielestä olennaista ja tärkeää ja keskityttävä sitten siihen.

Perussuomalaiset esittävät budjetin yksityiskohtaisessa käsittelyssä omat määrärahalisäyksensä painottamalla pienituloisten ja vaikeuksissa olevien aseman parantamista. Teemme myös vähennysesityksiä niistä menokohteista, jotka ovat mielestämme vähemmän tärkeitä.

--
Lisätietoja:
timo.soini@eduskunta.fi
puh. 050-511 3027