Istun Espoon Barona Areenan suuressa salissa neljännessä rivissä VIP-vieraiden joukossa. Olen aloittanut toukokuussa perussuomalaisen kansanedustajan Ari Jalosen avustajana ja työstäni johtuen minulle on tarjoutunut hieno mahdollisuus tulla kuulemaan Tiibetin hengellisen johtajan puhetta myötätunnosta.
Dalai Laman saapuessa yleisö nousee seisomaan ja hän naureskelee ja pyytää meidät istumaan. Dalai Lama osoittautuu huumorintajuiseksi johtajaksi. Hän naurattaa yleisöään, juo vettä suoraan pullosta eikä tarjotusta lasista, ja munkinkaavun lisäksi hänellä on asusteena lippa otsalla. Hän kertoo, että ei pahemmin välitä seremonioista. ”Seremoniat luovat aitoja ihmisten välille”, hän toteaa.
Mutta Dalai Lamalla on vakavaa asiaa. Hän puhuu paljon myötätunnosta. Myötätunnolla on kaksi tasoa, Lama esittää. Ensimmäinen on biologinen taso, joka ilmenee vanhempien ja erityisesti äidin kiintymyksenä jälkeläisiinsä. Dalai Lama sanoo, että vanhempien jälkeläisilleen osoittamasta huolenpidosta ja rakkaudesta muodostuu myötätunnon siemen lapsen sydämeen.
Laman mukaan buddhalaisessa psykologiassa puhutaan myös toisesta myötätunnon tasosta. Tämä taso ei liity enää vain perheenjäsenten tai ystävien väliseen kiintymykseen. Tällä tasolla tunnustamme, että olemme kaikki pohjimmiltamme samanlaisia ihmisiä – ja ansaitsemme myötätuntoa ja ystävällistä kohtelua. Dalai Laman viesti on, että juuri tällaista myötätuntoa meidän tulisi viljellä ihmissuhteissa ja kansojen välisissä suhteissa. Tällainen myötätunto on myös opetettavissa, ja erityisesti sitä pitäisi opettaa kouluissa.
Dalai Lama sanoo, että sodassa muodostuu kaksi puolta, ”he” ja ”me”. Jos haluamme välttää sotia, meidän pitää luopua tuosta erottelusta. Pitää olla vain yksi suuri ”me”, hän sanoo.
Kun meillä on ongelmia, se johtuu usein itsekeskeisestä näkökulmastamme. Buddhalaisuudessa tärkeä käsite on kokonaisuuden muodostuminen osista ja osien välinen suhde (Lama käyttää englanninkielistä termiä inter-relatedness). Ongelmien ratkaisemiseksi meidän tulisi ymmärtää kokonaisuus ja siinä vallitsevat vuorovaikutussuhteet. Usein meille käy niin, että meillä on uusi keksintö tai ratkaisu, ja vähän ajan päästä se tuottaakin ongelmia jossain muualla. Emme ole ottaneet huomioon kokonaisuudessa vallitsevia vuorovaikutussuhteita.
Kun Dalai Lama lopettaa puheensa, hän saa yleisöltä valtavat suosionosoitukset. ”Nyt vastaan kysymyksiinne”, hän sanoo. Lamalta kysytään muun muassa, olisiko maailma parempi paikka, jos johtajina olisi enemmän naisia. ”Luulen niin”, hän vastaa. Naisilla on synnynnäisesti, biologiastaan johtuen enemmän myötätuntoa kuin miehillä. Maailmassa ei taida olla naisdiktaattoreita, Dalai Lama pohtii. Ja sotasankarit ovat yleensä miehiä.
Tilaisuuden lopussa Dalai Lamalle kerrotaan, että paikalla on kuulijoina myös joitain koululuokkia. "Miksette heti kertoneet", hän sanoo, "haluaisin puhua heille."
Paikannettuaan koululaiset yleisöstä hän vitsailee: "Minä olen menneeltä vuosisadalta, mutta te olette tältä vuosisadalta." Hän kehottaa koululaisia opettelemaan myötätuntoa ja toimimaan toisten ihmisten hyväksi. Silloin heidän motivaationsa riittää kohtaamaan haasteet ja ongelmat ja ratkaisemaan ne, vaikka onnistuminen olisi monen yrityksen takana. Laman mielestä ihmiskunnalla on toivoa, vaikka planeetan hyvän tulevaisuuden eteen on toki tehtävä töitä.
Lähden Barona Areenalta hyvillä mielin. Minua saattelee nauhalta tuleva buddhalaismunkkien hyminä ja kädessäni on kaksi puolimetristä liljaa, jotka sain tilaisuuden järjestäjiltä. Vien ne kotiin lahjaksi tytöilleni, joita harmitti, kun he eivät päässeet äidin mukana kuuntelemaan Dalai Lamaa.
Dalai Lama on saanut uuden fanin. Hän on viisas, aikaansa seuraava johtaja, jolla on tärkeä sanoma. Olkaamme myötätuntoisia, ottakaamme toiset huomioon, luopukaamme itsekeskeisestä näkökulmasta. Kuten Dalai Lama sanoi: ”Kaikkien uskontojen pohjimmainen sanoma on myötätunto. Tästä voivat kaikki olla yhtä mieltä. Sen jälkeen jokainen valitkoon oman uskonsa.”
Mervi Kukkonen
Ari Jalosen avustaja