Hallitus toi heti syysistuntokauden aluksi eduskunnan lähetekeskusteluun jalkaväkimiinat kieltävän ns. Ottawan sopimuksen. Hyväksymällä sopimuksen Suomi sitoutuu hävittämään jalkaväkimiinavarastonsa neljän vuoden sisällä.
Kyseessä ei ole aivan vähäinen manooveri, sillä jv-miinat ovat oleellinen osa nykyistä puolustusjärjestelmäämme. On laskettu että miinojen hävittäminen ja korvaavien asejärjestelmien hankkiminen maksaa vähintään 200 milj. euroa.
Rohkenen epäillä hintalapun oikeellisuutta. Asiaan jo vuodesta 1982 lähtien perehtyneenä voin kertoa, että tuo 200 milj. € on vain käsiraha, mikäli halutaan täysmääräisesti korvata jv-miinojen hävittämisellä aikaansaatu puolustusvaje.
Jv-miinojen tilalle kaavaillut miehittämättömät kulunvalvontaan ja tiedusteluun tarkoitetut lennokit ja erilaisilla kuorma-ammuksilla levitettävät sirotemiinoitteet ovat erittäin kalliita ja epävarmoja vaihtoehtoja, eikä niillä pystytä korvaamaan miinankieltosopimuksen allekirjoituksella heikennettyä puolustuskykyämme.
En ymmärrä miinankielto-asiaa ajavien henkilöiden ajatusta siitä, että perinteisesti sotilaan asentama jv-miina olisi vaarallisempi siviiliväestölle kuin vaikkapa viuhkamiinat tai laukaistut sirotemiinat, jotka nimensä mukaisesti "sirottuvat" sattumanvaraisesti maastoon, eikä niiden tarkkaa paikkaa tiedä kukaan. Itsetuhomekanismistaan huolimatta osa sirotemiinoista jää räjähtämättä ja ne lojuvat armeerautuneina maastossa täsmälleen samalla tavalla kuin sotilaan asentama jv-miinakin.
Mielestäni tällainen sattumanvaraisesti maastoon pudonnut miina on todellisuudessa paljon vaarallisempi kuin sellainen perinteinen jv-miina jonka olinpaikka tiedetään tarkasti ja joka voidaan tarvittaessa poistaa ja varastoida uudelleen.
Hallitus ja puolustusvoimien ylipäällikkö haluavat Suomen allekirjoittavan Ottawan sopimuksen, koska heidän mielestään sopimuksen ratifioiminen parantaisi Suomen julkisuuskuvaa maailmalla.
Suomen julkisuuskuva voi tulla kalliiksi, sillä hallitusohjelmaan kaavaillut säästöt leikkaavat puolustusvoimiemme budjettia jo noin 200 milj. euroa. Kun tähän lisätään Ottawan sopimuksen ratifioinnista koituva lisälasku, ollaankin tilanteessa jota puolustusministeri Stefan Wallin kommentoi taannoin Salon Seudun sanomissa: "Säästöt ajavat kohti Natoa".
Ministeri Wallinin lausunto on ilmeisessä ristiriidassa myös Hänen itsensä hyväksymän hallitusohjelman kanssa, sillä hallitusohjelmassa on kirjoitettu:" Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista".
Tilanne on todella erikoinen, mikäli hallitus aikoo noudattaa omaa ohjelmaansa, sillä hallitusohjelmaan kirjatut säästöt ja hallituksemme ajama Ottawan sopimuksen lisälasku ohjaavat Suomea vääjäämättä kohti Natoa ja ovat käytännössä sitä mistä hallitusohjelmassa kieltäydytään, eli Nato jäsenyyden valmistelemista.
Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee.
Reijo Hongisto
kansanedustaja
Perussuomalaiset