Kuten olemme huomanneet, nykyistä europolitiikkaa tuetaan ennen kaikkea pelottelulla. Jos milloin mitäkin pelastuspakettia ei makseta mukisematta, koko maailma muka loppuu siihen paikkaan.
Samaan aikaan yhä useampi taho niin Suomessa kuin ulkomailla on oivaltanut, että pelastuspaketit ovat paitsi moraalisesti arveluttavia, niin myös hyödyttömiä. Kreikan toinen kaatuminen viimeistään osoitti, etteivät pelastuspaketit pelasta. Moni on syystä alkanut miettiä, mikä oikein on euron ja koko EU:n tulevaisuus? Vaihtoehtoja hahmottuu karkeasti ottaen kaksi: liittovaltio tai nykyisten rakenteiden osittainen purkaminen.
Useimpien vastaus täällä europarlamentissa on tietysti liittovaltio. Erityisesti velkakriisimaissa ja jäsenmaksujen nettosaajien joukossa huudetaan nyt jatkuvasti "me tarvitsemme lisää Eurooppaa". Näinä päivinä saan kaikissa kokouksissa korvat punoittaen kuunnella juhlavia puheita EU:n yhtenäisyyden ja solidaarisuuden pyhyydestä.
Valitettavasti kauniiden puheiden takana on yleensä raadollisempi sanoma: me tarvitsemme lisää teidän rahojanne. Ne jotka tässä tilanteessa huutavat lisää Eurooppaa, tarkoittavat sillä käytännössä lisää tulonsiirtoja paremmin asiansa hoitaneilta jäsenmailta tuhlaavaisemmille. Eurobondit ovat tällä hetkellä useimmin esitetty tapa toteuttaa tämä pysyvä tulonsiirto pohjoisesta etelään.
Meidän täytyy puolueena ja minun erityisesti edustajanamme Brysselissä olla erittäin tarkkana tulevan kehityksen suhteen. Lähestymme EU:n ja euron suhteen ratkaisevia hetkiä. Integraatio on ajanut koko Euroopan kriisiin, mutta fanaattiset EU-uskovaiset ovat vastanneet tähän vaatimalla pikaisesti vielä lisää integraatiota.
Liittovaltio ei kuitenkaan ole väistämätön. Jokaisella ns. asiantuntijalla näyttää tällä hetkellä olevan erilainen ennuste tulevaisuudesta ja sen vaatimuksista. Oma näkemykseni on, että tällaisena epävarmuuden aikana poliittisten ratkaisujen tulee perustua tavallistakin vahvemmin moraaliin, joka aina on pitkällä aikavälillä myös taloudellisesti järkevintä. Lyhytkatseinen kädestä suuhun -politiikka, johon hätätilanteessa on niin helppo sortua ja jota pelastuspaketit edustavat, kostautuu nyt normaaliolojakin pahemmin.
Perussuomalaiset sanoivat jo silloin kun mikään muu puolue tai asiantuntija ei uskaltanut, että pelastuspaketit ovat moraalittomia ja hyödyttömiä. Kukaan ei myönnä sitä ääneen, mutta selväksi on käynyt, että me olimme alusta saakka oikeassa.
Nyt meidän on yhtä rohkeasti uskallettava sanoa, ettemme suostu liittovaltioon velkakriisin korjaamiseksi, vaikka meitä uhkailtaisiin ja peloteltaisiin millä. Elämme historiallisia aikoja, joissa meillä perussuomalaisilla ja koko Suomella on tilaisuus olla Euroopan vapauden selkäranka.
Sampo Terho