Lehtivero, eli tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverotuksen ehdotettu muutos nollaverokannasta yhdeksään prosenttiin, puhuttaa päättäjiä ja luonnollisesti lehtialaa. Hallitus ei ole tutkinut uuden veron vaikutuksia työllisyyteen saati eriarvoistumiskehitykseen. Lehtiverosta odotetaan budjettiesityksessä 90 miljoonan euron tuottoja valtiolle, mikä on ylioptimistista.
Veronkorotus on iso, sillä EU ei tunne tässä suhteessa välimuotoja. Sillä tulee toteutuessaan olemaan vaikutuksensa lehtien talouteen mutta myös suomalaiseen lukemisen kautta rakentuvaan kulttuuriin.
Ajatuksia herättää Sanomalehtien liiton teettämä tutkimus, jonka mukaan lehtien lukemisella on suomalaista kansanvaltaa edistävä vaikutuksensa. Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 70,5. Niiden, jotka lukivat painettuja sanomalehtiä päivittäin, äänestysprosentti olikin 79,1.
Alle kolmekymppisten aikuisten keskuudessa ero oli vielä suurempi. Heidän yleinen äänestysprosenttinsa oli 57,2, kun lehtiä lukevien saman ikäisten äänestäjien prosentti oli peräti 76,1!
Myös verkkolehtien lukeminen näkyy äänestysaktiivisuuden nousuna kaikissa ikäluokissa – nuorilla jopa merkittävämmin kuin painettujen lehtien kohdalla, sillä päivittäin verkkoversioita lukeneista nuorista 77,7 prosenttia kävi äänestämässä.
Verkkoversioiden kehitykseen ei tässä tapauksessa kuitenkaan voida turvautua, sillä kun painettujen lehtien kannattavuus heikkenee tilaus- ja ilmoitustuottojen pienentyessä, kutistuu myös verkossa oleva kansallinen uutistarjonta.
Kyseessä voi tietenkin olla tutkimus, jonka korrelaatio johtaa harhaan. Voihan olla, että aktiiviset ja tiedonhaluiset ihmiset äänestävät muita herkemmin eikä arvonlisäveron nosto heidän tiedonjanoansa sammuta.
Ongelman ydin kuitenkin on, että hallitus on valmis tekemään selvityksen esimerkiksi matkailuautojen tuomisesta autoveron piiriin, muttei vaivaudu pohtimaan lehtialan taloudellisen tilanteen heikentämisen yhteiskunnallisia seurauksia vaikka kyseessä on alan toimijoille merkittävin päätös vuosikymmeniin.
Asia on kirjattu hallitusohjelmaan ilman minkäänlaista ehtoa tai selvityksen mahdollisuutta. Kysymystä on pidetty puhtaasti veropoliittisena: veroja on kerättävä enemmän. Selvä se, mutta miksi toimia huterin tiedoin: uusien kohteiden vaikutus yhteiskunnan kokonaisetuun on ensin tutkittava. Verouudistuksen ideoineille valtionvarainministeriön virkamiehille ja Kimmo Sasille (kok.) ei sellainen kai tullut mieleenkään.
Lehtialaa olisi tullut kuulla – eikä se myöhäistä ole vieläkään. Tässä muodossa toteutuessaan lehtivero voi osoittautua pitkässä juoksussa karhunpalvelukseksi kansanvallalle.
Jussi Niinistö
Kirjoittaja on nurmijärveläinen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.
