Perustuslain 1 pykälään, joka käsittelee valtiosääntöämme, esitetään lisättäväksi maininta siitä, että Suomi on Euroopan unionin jäsen.

Maininnan lisäämistä on perusteltu perustuslain täydellisyysperiaatteella. Se tarkoittaa sitä, että kansa ikään kuin tehtäisiin virallisesti tietoiseksi EU-jäsenyyden vaikutuksista lainsäädäntöömme ja Suomen kansainväliseen asemaan. Lisäksi EU-jäsenyyden ajatellaan olevan Suomelle valtiollinen perusratkaisu, vaikka EU-jäsenyys voidaan koska tahansa irtisanoa eduskunnan enemmistön päätöksellä.

EU-jäsenyyden mainitsemisella valtiosääntömme yhteydessä on kuitenkin tulkinnallista potentiaalia eli emme edes tiedä, mitä kyseisellä kirjauksella jatkossa perusteltaisiin. Ainakin maininta saattaisi yhdessä perustuslain pykäliin 94 ja 95 ehdotettujen muutosten kanssa antaa nykyistä väljemmät mahdollisuudet tulkita mm. toimivallan siirrot Euroopan unionille siten, ettei niistä tarvitsisi päättää eduskunnassa varsinaisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä, vaan eduskunta voisi hyväksyä toimivallan siirrot äänten enemmistöllä tai päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Nykyisen perustuslain puitteissa muun muassa Lissabonin sopimuksen yhteydessä oli perusteltua esittää kanta, jonka mukaan sopimuksen hyväksymisestä olisi tullut päättää tavanomaisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä, tarvittaessa lakiehdotus kiireelliseksi julistaen, kuten mm. kansanedustaja Jacob Söderman perustuslakivaliokunnassa tekikin. Tällöin olisi siis tarvittu ensin viisi kuudesosaa eduskunnasta sen taakse, että asia käsitellään kiireellisenä ja lopulta kaksi kolmasosaa sen taakse, että sopimus hyväksytään.

Näin ei kuitenkaan silloin toimittu, koska Lissabonin sopimuksen ei katsottu olevan niin merkittävä, että se vaatisi tavanomaista perustuslain säätämisjärjestystä, vaikka sopimus kavensi eduskunnan lainsäädäntövaltaa. Niinpä sopimuksesta päätettiin suoraan kahden kolmasosan enemmistöllä. Siksi onkin pidettävä outona, että Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan on kuitenkin vanhojen puolueiden ja vihreiden mielestä syntynyt tarve kirjata EU-jäsenyys perustuslakimme valtiosääntöön em. täydellisyysperiaatteeseen vedoten.

Perussuomalaiset vastustavat tiukasti EU-jäsenyyden kirjaamista perustuslakiimme ja samoin pykäliin 94 ja 95 esitettyjä muutoksia, joilla entisestään helpotetaan toimivallan siirtoja Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai toimielimelle. Merkittävä toimivallan siirto saattaa vaarantaa kansainvälisen velvoitteen muodossa valtiosäännönkin tarkoittamia kansanvaltaisia perusteita. Siksi tällaisista Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävistä toimivallan siirroista tulee säätää tavanomaisessa perustuslainsäätämisjärjestyksessä perustuslain 73 pykälän muodossa. Vastustamme myös presidentin valtaoikeuksien merkittävää karsimista.

Helsingissä 17.10.2011

Vesa-Matti Saarakkala
kansanedustaja
perustuslakivaliokunnan jäsen (ps)