ARTIKKELIT
Soklin kaivos jakaa mielipiteitä Savukoskella
Pieni, reilun tuhannen asukkaan Savukoski Lapissa, Venäjän rajan tuntumassa, joutuu merkittävään rooliin syksyn aikana. Lannoitteita valmistava Yara Suomi Oy suunnittelee avaavansa Soklin fosforimalmikaivoksen niin, että tuotanto alkaisi vuonna 2015.
Kaikki Savukosken asukkaat eivät ole asiasta samaa mieltä, mutta päätöksiä on tehtävä.

- Tilanne on niin, että kunnanjohtaja on ollut yksin eri mieltä, toteaa perussuomalainen kunnanvaltuutettu Erkki Hast ja jatkaa, kuinka pitkä prosessi on edennyt kaavoitukseen.

Selvityksiä on tehty lukuisia, ja Lapin liitto myönsi kesällä noin 124 000 euroa kunnalle Sokliin varautumista varten. Liitossa nähdään, että hanke on merkittävä sekä kunnalle että koko Itä-Lapin työllisyydelle ja taloudelle.

Hast muistuttaa, että kaavoitusmonopoli on kunnalla ja kunta voi estää hankkeen etenemisen.
- Porotalous on hanketta vastaan, ja epäilen, että voitamme seuraavat kuntavaalit Soklilla, vaikka toki vaalityötäkin tarvitaan, hän sanoo.

Kunnanjohtaja uskoo päätöksiä syntyvän

Savukosken kunnanjohtaja Mauri Aarrevaara kertoo, että Lapin liiton myöntämillä rahoilla muun muassa palkataan Sokliin valmistautumishankkeelle projektipäällikkö kolmeksi vuodeksi.

Päätöksiä tehdään syys-lokakuun vaihteessa, sillä osayleiskaavan laatimistyö on käynnistynyt ja kunnanjohtaja uskoo sen valmistuvan noin vuoden kuluttua.

- Meidän on mietittävä tarkkaan esimerkiksi millaisia vaikutuksia Soklilla on kunnan palveluihin, Aarrevaara selvittää ja kertoo, että kaivos työllistäisi suoraan 120-140 henkilöä ja epäsuorastikin 250-330 henkilöä.

- Tavoitteena on, että työntekijöistä edes osa jäisi Savukoskelle asumaan, hän kaavailee ja laskee, että tällä hetkellä esimerkiksi tyhjiä asuntoja ei ole.

- On tämä hirveän iso asia meidän kunnalle.

Hidasta taistelua kaivosta vastaan

Metsurina muun muassa Metsähallitukselle työskennellyt Hast ei ole yhtä positiivinen. Hän uskoo, että kaivoshankkeissa yritykset saattavat unohtaa vastuunsa.

- Yara valmistelee ratahanketta Venäjälle, jolloin malmi jalostettaisiin Venäjällä ja työntekijät olisivat takuulla venäläisiä. Eihän Yaralla tarvitse olla yhteiskuntavastuuta, hän pohtii.

Louhitusta malmista ei kuntaan jää euroakaan, vaikka Hastin mukaan Lapin aluehallintovirasto teki asiasta ehdotuksen.

- Toivon, että valtiovalta pystyisi sanomaan jotain.

Lapin jättäminen energia- ja raaka-ainevarastoksi kiukututtaa paikallista kuntavaikuttajaa. Kunnan suurimmat työnantajat ovat Metsähallitus ja marjoja jalostava yritys, toki kunnan jälkeen.
- Olen päättänyt, että valitan päätöksistä aina, kun siihen on tarvetta, Hast ilmoittaa ja vääntö jatkuu.



Teksti ja kuva: Katja Ojaniemi


Julkaistu 28.10.2011 klo 08:29