Jo useita vuosia on ollut julkisestikin tiedossa, että työeläkevakuutusyhtiöt ovat keränneet yli 3 miljardia euroa ns. tasoitusvastuuta. Tämän varauksen perimistä on perusteltu sillä, että sen avulla vakuutusyhtiö voi tasoittaa eläkemenojen ja maksujen vuotuisen erotuksen vaihtelua.
Tästä varauksesta yli 2 miljardia euroa on kerätty yrityksiltä työkyvyttömyyseläkkeen menoja varten. Tätä varausta on kerätty erityisen paljon pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä ja vähemmän suurilta yrityksiltä.
Se, että varausta on kerätty ylimitoitettu määrä, on ollut julkisesti tiedossa ainakin jo vuoden 2005 lopulta alkaen, jolloin mm. Ylen uutiset kertoi asiasta. Tällöin todettiin, että varausta oli kerätty pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä liikaa ainakin 1,5 miljardia euroa. Ilmarisen toimitusjohtaja Kari Puro myönsi julkisesti virheen ja sen, että varaus on palautettava asiakkaille.
Liikaa kerättyä varausta piti palauttaa pienille ja keskisuurille yrityksille vuodesta 2006 alkaen. Todellisuudessa palauttamista ei tapahtunut, vaan maksut ilmeisen tarkoituksella mitoitettiin niin, että varaus säilyi aikaisemman suuruisena tai jopa kasvoi.
Nyt on julkisestikin kerrottu mm. Helsingin Sanomissa 26.10.2011, että asiaa käsitellään sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Kyseisessä työryhmässä ei valmistella varojen palauttamista niiden omistajille eli pienille ja keskisuurille yrityksille, vaan varat aiotaan käyttää eläkevakuutusyhtiöiden pääomien lisäämiseen. Ei voida pitää asiallisena, että eläkevakuutusyhtiöiden sijoitustappioiden hävittämät pääomat täydennetään pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä aiheettomasti perityillä maksuilla. Asian laillisuuttakin voi pitää kyseenalaisena.
Kun eri tahoilla myönnetään, että Suomen taloudessa on edessä ajautuminen jopa taantumaan, on vaarana työllisyyden heikkeneminen lähivuosina. Jos liikaa kerättyä tasoitusvastuuta palautettaisiin pienille ja keskisuurille yrityksille työeläkemaksujen alennuksena esimerkiksi 800 miljoonaa euroa vuodessa kahden vuoden ajan, helpottaisi se kyseisten yritysten edellytyksiä pitää työvoimaansa palveluksessaan pahimman taantumajakson yli. Palautuksen työllistäväksi vaikutukseksi voi varovaisesti arvioida 20.000 henkilöä vuodessa.
Kyseinen varauksen palauttaminen ei houkuttelisi yrityksiä vähentämään työntekijöitään taantumaan oloissa, pikemminkin päinvastoin. Kun palautettava määrä määräytyisi yrityksen maksamien palkkojen suhteessa, suurempi työntekijämäärä lisää yrityksen osuutta palautettavista varoista.
Edelleen kyseinen työllisyyttä parantava toimenpide ei vaatisi valtion velanottoa. Se ainoastaan korjaisi vuosikausia korjaamatta olleen virheen työeläkemaksujen perinnässä. Olen 9.11. jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.
Pirkko Ruohonen-Lerner
kansanedustaja
Perussuomalaiset
