Presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina toinen vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Jos vaaliin asetetaan vain yksi ehdokas, hänet valitaan ilman vaalia. Presidentin toimikausi alkaa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Kautta aikojen presidentin vaalitapa on vaihdellut. Vuosina 1919 K.J. Ståhlberg ja 1946 J.K. Paasikivi valittiin eduskunnan toimittamalla vaalilla. Valitsijamiesvaaleilla valittiin vuonna 1925 Lauri Relander, vuonna 1931 P.E. Svinhufvud, vuonna 1937 Kyösti Kallio, vuonna 1950 J.K. Paasikivi, vuosina 1956, 1962, 1968 ja 1978 Urho Kekkonen sekä vuonna 1982 Mauno Koivisto. Risto Ryti valittiin vuonna 1937 valittujen valitsijamiesten toimittamilla vaaleilla myös vuosina 1940 ja 1943.

Vuonna 1944 C.G.E. Mannerheim ja vuonna 1974 Urho Kekkonen valittiin presidentiksi erityisellä lailla. Mauno Koivisto valittiin vuonna 1988 välittömän vaalin ja valitsijamiesvaalin yhdistelmällä ja sen jälkeen presidentiksi on valittu nykyisin käytössä olevalla tavalla Martti Ahtisaari vuonna 1994 ja Tarja Halonen vuosina 2000 ja 2006.

Presidentinvaali on välitön ja salainen, siinä on kaikilla yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, kunkin äänestäjän on äänestettävä itse ja äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä. Yleisvastuu vaalien toimeenpanosta kuuluu ylimpänä vaaliviranomaisena toimivalla oikeusministeriöllä, jonka lisäksi vaaliviranomaisia ovat vaalipiirilautakunnat, kuntien keskusvaalilautakunnat, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat sekä ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat, Väestörekisterikeskus, maistraatit sekä ulkoministeriö.

Lähde: www.vaalit.fi