Tähän tilanteeseen, jonka Perussuomalaiset jo aikaa sitten ennustivat, on nyt todellakin tultu. Hallitus joutuu tekemään selkoa, mihin ratkaisuihin se on valmis kriisin pahentuessa.

Huonosti taloutensa hoitaneiden huithapelieuromaiden tukeminen on alun alkaen ollut kohtuutonta Suomea kohtaan. Tukipaketit ovat olleet epäoikeudenmukaisia ja vaarallisen kalliita. Kokonaisvastuut voivat pahimmassa tapauksessa ajaa Suomenkin talouden velkaloukkuun.

Perussuomalaisten huoli on aiheellinen, sillä kokonaisvastuiden selvittäminen on ollut hallituksen suunnalta epämääräistä. Tämä on vaikeuttanut kansanedustajien työtä ja heikentänyt demokraattista kontrollia. Tilanteen epäselvyys on myös kasvattanut kansalaisten epäluottamusta poliitikkoja ja EU:ta kohtaan.

Näin suuria talousratkaisuja ei voi tehdä vaivihkaa ilman julkista keskustelua. Kansan pitää voida arvioida päättäjiensä pätevyyttä ja luotettavuutta.

Hallituksen tämän hetkinen ratkaisu näkyy olevan vanha tuttu mallioppilaslinja: se haluaa seurata EU:n isojen maiden suunnitelmia. Samalla johtomaat Saksa ja Ranska ajavat unionia kohti liittovaltiota. Paljon puhutut eurobondit eli yhteiset velkakirjalainat ja yhteinen finanssipolitiikka viestivät kehityksen suunnasta.

Eurobondit johtaisivat Suomelle huomattavasti kalliimpiin rahoituskuluihin, kun joutuisimme ottamaan nykyistäkin isompia vastuita kriisimaista. Jäisimme suurempien maiden jyrän alle, jos eduskunnan budjettivalta siirtyisi EU:lle. On turha kuvitella, että Suomen mallista esimerkiksi sosiaalipolitiikan ja eläkejärjestelmän suhteen tulisi EU:n malli.

Euroopan liittovaltio on väärää politiikkaa. EU koostuu hyvin erilaisista kulttuureista eikä se sitä paitsi noudata omia sääntöjään – yhteinen fiskaalijärjestelmä ei kuitenkaan lopulta toimisi. Ja mitä tapahtuu, jos ja kun euroalue todella hajoaa? Mikä on hallituksen toimintasuunnitelma silloin?

Euron hajoamista ei enää voida sulkea pois, vaan se on noussut vakavaksi puheenaiheeksi. Suomen on mietittävä strategia, joka ei ole sidottu muiden euromaiden valintoihin.

Perussuomalaisten vaihtoehtona on ajaa suomalaisen veronmaksajan etua ja pistää Suomen piikki kiinni heti. Tämän lisäksi kriisimaiden velkoja tulisi leikata ja Suomen rahapoliittiset vaihtoehdot selvittää.

Kokeneiden talousteoreetikoiden puolelta on jo väläytelty markkaan palaamista tai Pohjoismaiden yhteistä rahaliittoa. Eivätkö nämä olisi selvittämisen arvoisia asioita? Hallitus vastaa välikysymykseen 13. joulukuuta.


Jussi Niinistö
Kirjoittaja on nurmijärveläinen kansanedustaja