Kuin sanattomasta sopimuksesta kahdeksikko parantaa ryhtiään ja asettelee suussaan kieltä entistä keskemmälle. Nyt pitää ajatella mitä sanoo että ei vahingossakaan sano mitä ajattelee. EI, EI ja EI.

Vastaukset tipahtelevat yksitellen. Joku sanoo sen suoraan, joku perustelee ja pyörittelee, mutta yhtäkaikki ovat vastaukset kun samasta puusta veistettyjä.

Penkkirivin perimmäiset ajatukset tuskin ovat noin yksituumaisia. Ei, jos katselee mitä yhteiskunnassamme parhaillaan tapahtuu ja havainnoi mitä tiedotusvälineissä uutisoidaan.

Jokapäiväisestä uutistulvasta on helppoa siivilöidä se, miten jo pitemmän aikaa on palikoita tietoisesti aseteltu Nato-asentoon. Kansan mielipidettä ja tahtotilaa on tehokkaalla uutisoinnilla muovattu Nato-myönteiseksi. Keneltäkään ei liene jäänyt huomaamatta, että Venäjän sotilaallinen aktiivisuus on lisääntynyt ja että Venäjä varustaa joukkojaan entistä tehokkaammilla aseilla. Myös siitä on muistettu uutisoida, että Venäjä on siirtänyt Suomen rajalle miehiä ja aseita.

On luotu mielikuva - jos ei nyt aivan sotilaallisesta uhasta - niin ainakin siitä, että omin voimin ollaan alakynnessä jos tilanne äityy pahaksi.

Kun suomalaisille on lehtien ja TV:n kautta tehty selväksi mitä itärajan takana tapahtuu, niin orpouden tunnetta voimistetaan vielä sillä, että hallitus ilmoittaa leikkaavansa puolustusvoimilta 800 miljoonaa euroa. Jos ja kun tämä(kään) ei vielä lannista suomalaisen korpitaistelijan maanpuolustususkoa, niin kokoomusvetoisen hallituksen esityksestä eduskuntamme enemmistö päätti liittää Suomen jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen. Päätöksen kustannusvaikutus on vähintään 600 miljoonaa.

Toki Perussuomalainen eduskuntaryhmä yhtenäisenä äänesti tällaista järjettömyyttä vastaan ja saimme tukea myös muutamilta keskustan edustajilta, mutta jäimme alakynteen.

Lopullinen niitti uskottavalle maanpuolustuksellemme tulee silloin kun Rkp:n puolustusministeri Stefan Wallin esittelee kokoomuslaiselle pääministeri Jyrki Kataiselle listan lakkautettavista varuskunnista ja supistettavasta reservijoukkojen määrästä.

Kun nämä erittäin tarkoitushakuiset supistukset ja leikkaukset on saatettu voimaan, niin ei enää voida puhua uskottavasta maanpuolustuksesta ja siinä vaiheessa voidaankin sitten vain todeta että ainoa pelastus on liittyä Natoon.

Nato-intoilijoiden kannattaa muistaa, että Nato tarvitsee nettomaksajia samalla tavalla kun Euroopan unionikin. Suomi on toistaiseksi kolmen A:n luottoluokituksessa - toisin kuin esimerkiksi Naton selkärankana pidetty Yhdysvallat, joten suomalaisten veronmaksajien jäsenmaksut otetaan Natossa avosylin vastaan.

On pidettävä mielessä myös se, että viime vuosina on Nato hamunnut jäsenikseen myös sellaisia maita jotka eivät tuo sotilasliitolle mitään, vaan pikemminkin ovat sieltä viemässä - toisin kun Suomi joka olisi jäsenmaksuillaan tuomassa selvää rahaa ja noudattaisi Natossa jo EU:ssa oppimaansa mallioppilaan roolia - Yes Sir.

Kohta valittavalla presidentillämme on melkoinen valta ohjailla Suomen valintoja myös sotilaallisissa liittoutumis- tai liittoutumattomuuskysymyksissä.

Timo Soini on ilmoittanut kantanaan, että me emme Natoon haikaile. Timon tuntien tiedän, että tämä kanta pysyy myös vaalien jälkeen.

Kun äänestät presidentiksi Timo Soinin - tiedät että myös tulevien varusmiestemme komentokieli on Suomi.

Reijo Hongisto
kansanedustaja
Perussuomalaiset