Professori Jukka Pirttilä teki viime marraskuussa laskelman, jonka mukaan alkuperäisten 12 euromaan talous on kasvanut keskimäärin hitaammin kuin euron ulkopuolisten verrokkimaiden (Ruotsi, Tanska, Iso-Britannia, Sveitsi). Euromaiden parhaimmistokin oli pärjännyt vain hitusen verrokkimaita paremmin. Pirttilän laskelmissa vienti oli kuitenkin kasvanut euromaissa verrokkimaita paremmin.

Päätin omalla tahollani jo ennen Pirttilän laskelmiin tutustumista selvittää viennin kasvua euroaikana, sillä euronhan on alusta saakka väitetty tuovan Suomelle valtavaa viennin kasvua ja erityisesti luovan euroalueelle sisämarkkinat, joiden suojissa vienti paisuu kuin pullataikina.

Kun verrataan aikaa ennen ja jälkeen euron, Suomen viennin kasvu on euroaikana ollut yllättävänkin selvästi ja yksiselitteisesti aiempaa hitaampaa:

- Vuoteen 1980 verrattuna Suomen vienti 1989 oli kasvanut 89,0 %.
- Vuoteen 1990 verrattuna Suomen vienti 1998 oli kasvanut 127,6 %.
- Vuoteen 1999 verrattuna Suomen vienti 2007 oli kasvanut 67,4 %.
- Vuoteen 1999 verrattuna Suomen vienti 2010 oli kasvanut 33,6 %.

1980-luvun kasvu oli hyvää ja 1990-luvulla vauhti lamasta huolimatta lopulta vain kiihtyi. 1990-luvun laskelma on katkaistu vuoteen 1998, koska 1999 Suomi liittyi euroon, ja 2000-luvulle on tehty kaksi laskelmaa, joista vuoteen 2007 ulottuva jättää finanssikriisin seuraukset huomiotta ja vuoteen 2010 ulottuva ottaa ne huomioon.

Jos tasoitetaan vuotuiset nousut ja laskut yhdeksi keskiarvoksi, Suomen vienti kasvoi 80-luvulla 9 % vuodessa, vuosina 1990-1998 keskimäärin 10,2 % vuodessa, ja 1999-2007 vain 6,3 % vuodessa (huom! laskelma ei siis tarkoita, että kasvu olisi esimerkiksi 90-luvulla ollut tasaisesti 10,2 % joka vuosi). Vuosina 1999-2010 kasvu oli keskimäärin vain onnettomat 3,8% vuodessa.

Mistä edes tuo vähäinen kasvu sitten on tullut, eli onko vienti euroalueelle kuitenkin kasvanut valtavasti samaan aikaan kun se muualle on laskenut? Hämmästyttävää kyllä, 2000-luvulla kehitys on ollut juuri päinvastaista. Vuonna 2000 Suomen viennistä 33,8 % suuntautui euroalueelle. Vuonna 2010 viennistä suuntautui euroalueelle 29,2 %. Yhtenäkään vuonna tällä välillä vienti ei ollut vuoden 2000 vientiä korkeampi, joten tendenssi on lievästä heilahtelusta huolimatta selvästi 2000-luvulla ollut laskeva. Sanalla sanoen, Suomen vienti euroalueelle on euroaikana suhteellisesti pienentynyt verrattuna Suomen vientiin euroalueen ulkopuolelle.

Kun siis jätetään federalistien juhlapuheet sikseen ja luetaan kylmät numerot, euroon siirtymisen jälkeen Suomen viennin kasvu on hidastunut, miten tahansa asiaa tarkastellaan. Vienti on myös suuntautunut entistä enemmän nimenomaan euroalueen ulkopuolelle.

Viennin todellinen kehitys on siten ollut päinvastaista kuin euroon liitetyt myönteiset teoriat ennustivat. Syitä kehitykselle on toki muitakin kuin euro, eikä tämä havainto kerro mitä olisi tapahtunut jos emme olisi liittyneet euroon. Euron teoreettisia hyötyjä tai haittoja on hyvin vaikea mitattavasti todistaa, koska järjestelmä ajautui kriisiin ehdittyään olla käytössä vasta niin vähän aikaa.

Silti nimenomaan niiden, jotka väittävät eurosta hyötyä olleen, olisi nyt aika esittää tosiasioita väitteensä tueksi. Tämän hetkisen tiedon valossa kun näyttäisi siltä, että hyvinäkään aikoina eurolla ei ollut suurta myönteistä vaikutusta Suomen talouskasvulle tai viennille, mutta kriisiaikana sen sijaan eurosta on ollut kiistatta merkittävää rasitusta ja haittaa.


Sampo Terho
europarlamentaarikko