- Olen keskustellut asiasta lukuisten opettajien kanssa, ja he ovat kaikki aivan hätää kärsimässä ja samaa mieltä kanssani siitä, että juuri ylisuuret ryhmäkoot ja koulut ovat syypäitä ongelmiin. Pitäisi ehdottomasti saada aikaan laki, jossa ryhmäkoot määrättäisiin enintään kahdentoista oppilaan suuruisiksi tai vieläkin pienemmiksi, eikä koulujenkaan saisi antaa kasvaa miten suuriksi tahansa.

Merkittävä pilottihanke

Erkki Rakkolaisen valtuustoryhmänsä kanssa 26.1. Savonlinnan valtuustolle jättämässä aloitteessa hän ehdottaa, että Savonlinnassa tehtäisiin turvallisia kouluja jakamalla Mertalan ja Talvisalon koulut sekä lyseon lukio kukin kahteen eri kiinteistöön ja käynnistettäisiin uudelleen lakkautetut kyläkoulut, mikäli niihin löytyy riittävästi oppilaita. Aloitteessa esitetään myös ryhmäkokojen pienentämistä enintään kahteentoista oppilaaseen. Kyseinen uudistus olisi merkittävä pilottihanke koko koululaitosta ajatellen, joten siihen tulisi pyrkiä saamaan valtion rahoitusta.
- Savonlinnan tulisi olla edelläkävijä tässä asiassa. Kävin itse kansakoulun Jokelan Uudenkylän koulussa 40-50-luvulla, ja siellä oli oppilaita yhteensä noin kaksikymmentä neljällä eri luokalla. Silloin ei ollut vielä Jokelan kuuluisaksi tehnyttä murhakoulua eikä koulukiusaamista tunnettu, ei tarvittu koulukuraattoreita tai koulupsykologeja, koulupoliiseista puhumattakaan. Lapsia ei myöskään kiusattu jopa tunteja kestävillä koulukuljetuksilla, koska kouluja oli riittävän tiheässä jotta oppilaat kulkivat sinne itse.
Vielä viime vuosisadan alkupuolella ei voitu ajatellakaan, että opettajat olisivat olleet vaarallisessa työssä, sillä he olivat auktoriteetteja joiden sanaa kuunneltiin. Silloin ei oppilaita eikä opettajia pahoinpidelty tai jopa murhattu. Rakkolainen ihmettelee, miten Suomella oli varaa kouluttaa lapset silloin? Kun armeijassakin koulutus tapahtuu noin seitsemän hengen ryhmissä, kuinka voidaan ajatella löytyvän opettajia, jotka pystyvät opettamaan kolmenkymmenen hengen ryhmää?

Teksti: Mika Männistö