Lapsiperheiden hyvinvointi on perussuomalaisille tärkeä asia. Perussuomalaiset ovat toimineet lapsiperheitä koskevissa asioissa etupainotteisesti ja tehneet useita aloitteita mm. lapsilisien ja kotihoidontuen korottamiseksi.

Kuullessamme uutiset kotihoidon tuen keston lyhentämisestä tartuimme asiaan välittömästi, teimme keskustelualoitteen. Asian tärkeydestä olemme keskustan kanssa samaa mieltä, mutta muistutamme, että välikysymys ei ole ainoa valtiopäivätoimi, jonka avulla tärkeistä asioista voidaan saada aikaan keskustelua.

Perussuomalaiset paremman perhepolitiikan puolesta

Perussuomalaiset haluavat olla rakentamassa perhepolitiikkaa, joka lisää lapsiperheiden ja perheellisiksi haluavien hyvinvointia ja luottamusta tulevaisuuteen. Tänään keskustelussa oleva kotihoidon tuki on yksi sen peruspilareista.

Kotihoidon tuki vaikuttaa monien lapsiperheiden talouteen ja parantaa hyvinkin erilaisten arjen haasteiden kanssa kamppailevien vanhempien mahdollisuutta järjestää lasten hoito omaan tilanteeseensa sopivalla tavalla.

Kaksivuotiaista lapsista reilu kolmannes hoidetaan kotihoidon tuen avustamana, yksivuotiaista noin kaksi kolmannesta on tuen piirissä. Huomionarvoista on, että kotihoidon tuen käyttäjien määrä pienenee nopeasti lapsen täyttäessä kaksi vuotta. Tämän pienen väestönosan pakottaminen ennenaikaisesti töihin ei toisi suuria säästöjä. Säästöjen sijaan tulee kuluja. Mistä saisimme uusia päivähoitopaikkoja ja koulutettua henkilökuntaa? Päiväkodit ovat jo nyt ylikuormitettuja: hoitopaikoista on pulaa ja ryhmäkoot ovat suuria.

Kotihoidon tuki mahdollistaa osa-aikatyön

Kotihoidon tuen keston lyhentämistä on perusteltu tarpeella saada pienten lasten vanhemmat, erityisesti äidit, nopeammin työelämään. On kuitenkin muistettava, että yli 3-vuotiaiden lasten äitien työssäkäyntiaste on jo nyt Euroopan korkeimpia. Kotihoidon tuen piirissä olevat vanhemmat eivät välttämättä nytkään ole täysin poissa työelämästä, sillä kotihoidon tuki tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden tehdä osa-aikatyötä. Lisäksi on syytä muistaa, että hoitovapaalla olevan työntekijän paikalle palkataan yleensä sijainen, ehkäpä työtön työnhakija. Kotihoidon tuella voi olla työllistävä vaikutus.

Suurin vaikutus kotihoidolla on kuitenkin lapseen. Lapsuudessa rakentuu elämän jalusta. Jokainen lapsi tarvitsee tuekseen pysyvän aikuisen ja turvallisen kasvuympäristön. Alle kolmevuotiaat lapset ovat kehitykseltään herkässä iässä ja on tärkeää, että aikuisilla on heille riittävästi aikaa. Suuret ryhmäkoot, joihin kotihoidon tuen leikkaaminen käytännössä johtaisi, eivät vastaa lasten tarpeita. Lasten hyvinvointi on aikuisten vastuulla - myös hallitusaikuisten on kannettava vastuunsa tässä asiassa.

Lapsiperheitä tuettava nykyistä enemmän

Köyhien lapsiperheiden määrä on koko 2000-luvun ajan jatkanut kasvuaan. Myös huostaanottojen määrä on lisääntynyt. Niin Kataisen hallitus kuin keskusta 8-vuotisella hallituskaudellaan ovat epäonnistuneet lapsiperheiden aseman parantamisessa. Suuntaa on muutettava.

Perussuomalaiset katsovat, että lapsiperheitä täytyy tukea nykyistä enemmän. Erityistä huomiota täytyy kiinnittää työttömiin, köyhiin ja yksinhuoltajaperheisiin, jotka ovat yliedustettuina huostaanottotilastoissa. Huostaanottojen taustalla on monesti vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmia tai nuorten käyttäytymishäiriöitä. Nämä ongelmat eivät ratkea itsestään. Mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon ja ennaltaehkäiseviin toimiin on panostettava. Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen on tulevaisuuteen investoimista.

Hallitusohjelman mukaan kestävyysvajetta vähennetään lisäämällä syntyvyyttä. Väestöliiton perhebarometrissa esteiksi lapsen hankinnalle koettiin mm. työsuhteen ja taloudellisen tilanteen epävarmuus sekä halu edetä ensin uralla. Perussuomalaisten mielestä on tärkeää, että pakkokeinojen sijaan perheitä ja perheellisiksi haluavia tuetaan tarjoamalla valinnanvapautta työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. 

Hallitus toimii vastoin omaa ohjelmaansa

Kataisen hallitusohjelmassa sanotaan:
”Perhepolitiikan kolme ydintä ovat palvelut, tulonsiirrot sekä perheen ja työn yhteensovittaminen. Perhepolitiikalla lapsille luodaan turvallinen kasvuympäristö ja vanhemmuutta tuetaan. Perheiden palveluja ja etuuksia kehitetään ottaen huomioon perheiden erilaiset tarpeet.”


Lapsiperheiden kohdalla hallitus on toiminut vastoin omaa ohjelmaansa.

Ensin hallitus sitoi lapsilisän ja kotihoidon tuen kansaneläkeindeksiin. Tämä silmänkääntötemppu ei poistanut epäsuhtaa lapsiperheiden tuen ja elinkustannusten nousun väliltä, koska jälkeenjääneisiin tukiin ei tehty tasokorotuksia. Nyt kotihoidon tuen leikkaussuunnitelmien lisäksi saamme kuulla huhuja sosiaalietuuksien indeksikorotuksien jäädyttämisestä. Pitääkö se paikkansa? Näillä toimilla hallitus ei paranna vaan heikentää lapsiperheiden asemaa.

Edellä olevan perusteella esitämme, että hallituksen toimet eivät ole edistäneet lapsiperheiden asemaa ja lasten hyvinvointia, eikä hallitus näin ollen nauti eduskunnan luottamusta.