ARTIKKELIT
Nuoret ja yrittäminen
Yhteiskunta tarvitsee yrittäjiä ja yrittäjäksi ryhtyminen on myös nuorille yksi vaihtoehto palkkatyöuralle suuntautumisen sijaan. Helsingin Perussuomalaiset Nuoret järjesti 14. maaliskuuta yrittäjyysillan, jossa käsiteltiin yrittämiseen nyky-Suomessa liittyviä ongelmia ja mahdollisuuksia.
Illan isäntänä toimi pitkän linja yrittäjä, kansanedustaja Kaj Turunen. Keskusteluun osallistuivat, nuoren yleisön lisäksi, yrittäjyyteen perehtynyt helsinkiläinen puolueaktiivi Juhani Mönkkönen ja kansanedustaja Teuvo Hakkarainen.

Jäätelökioskiyrittäjästä kansanedustajaksi

Harva on yhtä sopiva henkilö puhumaan yrittämisestä, kuin koko ikänsä yrittäjänä toiminut savonlinnalainen kansanedustaja Kaj Turunen.

Ensimmäisen yrityksensä Turunen perusti jo 18-vuotiaana, jolloin hän veti ravintoloissa keikkoja taiteilijanimellä DJ-Valentin, ja perusti kavereidensa kanssa yrityksen hoitamaan keikkamyyntiä. Sittemmin Turunen on toiminut mm. niin kahvilayrittäjänä, torikauppiaana kuin jäätelökioskiyrittäjänä. Yrittäjäkokemusta Turuselle onkin kertynyt jo noin kolmenkymmenen vuoden ajalta.

Kovimman yrittäjyyskoulun Turunen on kuitenkin käynyt Pihtiputaalla, jossa hän oli 1980-luvulla mukana puusepänliikkeessä. Yritys meni nurin ja Turunen pääsi kokemaan omakohtaisesti yrittäjyyteen liittyvät varjopuolet.

Yrittämisen hienous ja kurjuus

Sekä Turusen, että monien yleisökommenttien mukaan, yrittäjäksi synnytään eli yrittäminen vaatii tietynlainen luonteen. Yrittäjällä on toisaalta vapaus valita työaikansa, mutta käytännössä työ vie kuitenkin usein kaiken ajan. Yrittäjä on oman onnensa seppä ja parhaassa tapauksessa rankka työ tuo lopulta hyvän tuloksen yrityksen menestyessä.

Yrittäjyyteen liittyy kuitenkin monia haasteita. Ensinnäkin yrittäjät eivät ole sosiaaliturvan piirissä ja kaikki tulo riippuu yrityksen menestymisestä. Toiseksi tulevat ennakkoverot, eli yrittäjän on maksettava vuoden arvioidut verot etukäteen jo alkuvuodesta. Tähän kun lisätään Suomen korkea verotus, ymmärretään miksi yrittäjän tie on usein kivinen.

Äärimmäinen katastrofi yrittäjälle on konkurssi. Yrityksen kaatuminen voi tarkoittaa ylivelkaantumista ja luottotietojen menettämistä. Epäonnistuminen yritysmaailmassa tarkoittaa pahimmillaan kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle tippumista.

Yrittäjyydestä tehtävä helpompaa

Turusella on useitakin ajatuksia miten yrittäjän asemaa voisi parantaa. Hän puhuukin ns. ”lievästä yrittämisestä”, jossa palkkatyön ja yrittämisen välistä rajaa madalletaan.

Yrityksen perustamista käsittelevän byrokratiaa pitäisi ensinnäkin yksinkertaistaa. Yrityksen perustamiseen pitäisi riittää ilmoitus yhteen paikkaa, kuten myös yritysmuodon muuttamisesta yhdestä toiseksi. Yhtä lailla eläketurvamaksut ja ennakkovero tulisi kerätä samalla kertaa.

Myös yritystuet saavat Turuselta kritiikkiä osakseen ja esimerkiksi Nokian kaltaisten suuryritysten tuet voisi hänen mukaansa lopettaa ja antaa niitä PK-yrityksille. Turunen kiteytti näkemyksensä yhteiskunnan roolista yritystoiminnan tukemisessa toteamalla, että: ”valtion tehtävä ei ole tukea yrityksiä, vaan olla haittaamatta niitä”.


Teksti ja kuvat: Simo Grönroos

Julkaistu 01.04.2012 klo 07:00