Valtioneuvosto määrittää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunnat ovat joko suomen-, ruotsin- tai kaksikielisiä. Voimassa olevan kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, jos kahdeksan prosenttia väestöstä tai vähintään 3 000 asukasta puhuu äidinkielenään vähemmistökieltä.
Suomessa on 30 kaksikielistä kuntaa. Ruotsinkielisiä kuntia on kolme, jos Ahvenanmaan kuntia ei oteta huomioon. Loput 287 kuntaa ovat suomenkielisiä. Hallituksen suunnittelema kuntauudistus vaikuttaa kaksikielisten kuntien määrään, kun kuntien väkiluku ja maantieteellinen alue kasvaa.
Suomalaisuuden Liiton tiedotteen mukaan kuntauudistusta selvittäneen valtionvarainministeriön virkamiestyöryhmän esitys laajentaisi toteutuessaan kaksikielisten kuntien määrän yli kaksinkertaiseksi: 34 yksikielistä kuntaa muuttuisi kaksikielisiksi yhdistyessään uusiin kaksikielisiin suurkuntiin. Tästä aiheutuisi monissa pienissä kunnissa merkillisiä tilanteita. Kaksikielisiksi muuttuisi esimerkiksi Tarvasjoki, jossa asuu kahdeksan ruotsinkielistä ja jopa Lestijärvi, jossa ruotsinkielisiä on tasan yksi.
Kunnan kaksikielisyydestä aiheutuu kustannuksia, joita virkamiestyöryhmän esityksessä ei ole eritelty. Onko esimerkiksi tarkoituksenmukaista että alueille, joissa ruotsinkielisen väestön määrä on olematon, vaihdetaan kaksikieliset tienviitat?
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus aikeissa selvittää kuntauudistuksen yhteydessä kaksikielisyydestä aiheutuvat kustannukset ehdotettujen selvitysalueiden kunnille ja onko kielilainsäädäntöä tarkoitus muuttaa?
Helsingissä 12.3.2012
Jussi Niinistö
