Viime vuonna kertausharjoituksiin osallistui 27 061 reserviläistä. Kuluvana ja kahtena seuraavana vuonna Puolustusvoimat suunnittelee kutsuvansa kertausharjoituksiin vain noin 2 000 reserviläistä. Pudotus on huima, ja kahden tuhannen lukema historiallisen alhainen. 

Kertausharjoitukset kohdennetaan lähivuosina lähinnä johtajiin. Kun miehistöä ei harjoiteta, on vaarana, että syntyy huonosti koulutettuja ja motivoituneita sodan ajan joukkoja.

Kertausharjoitusten määrää vähennetään säästösyistä. Vähentäminen ei kuitenkaan tuota ratkaisevia säästöjä. Kertausharjoituksista syntyneet kulut ovat aikaisempina vuosina olleet keskimäärin vain noin 20 miljoonaa eli alle prosentti puolustusbudjetista. Saavutettavat säästöt eivät ole missään suhteessa kertausharjoitusten alasajon aiheuttamiin haittoihin. 

Puolustusvoimiin kohdistuvat rajut säästöpaineet heikentävät maanpuolustuksemme tasoa. Nyt onkin tärkeää huolehtia niistä toimenpiteistä, joilla puolustuskykyämme saadaan ylläpidettyä mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Kertausharjoitukset muodostavat olennaisen osan Puolustusvoimien rauhanaikaisesta koulutusjärjestelmästä. Ne ovat verraten edullinen tapa vahvistaa puolustuskykyä. 

Ilman kertausharjoituksia ei yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen perustuva puolustusratkaisumme ole uskottava. Kun harjoitellaan vähemmän, osaamistaso laskee. Ilman kertausharjoituksia yleinen asevelvollisuusjärjestelmä dementoituu.

Näillä näkymin vuodesta 2015 lähtien kertausharjoitukset palautettaisiin tasolle, jonka pitäisi taata reserviläisten laadukas, valmius- ja suorituskykyvaatimusten mukainen koulutus. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä kolmanneksella pieneneviin sodan ajan joukkoihin suhteutettuna kertausharjoitettavien lukumäärä olisi noin 18 000. 

Kertausharjoitusten määrän lisääminen laihojen vuosien jälkeen vähintään mainitulle tasolle on välttämätöntä Puolustusvoimien uskottavan suorituskyvyn ylläpitämisen kannalta. Nähtäväksi jää, miten asetettu tavoite toteutuu. 

Puolustusvoimien lähitulevaisuuden rahoituskehykset ovat erittäin ahtaat. Kyse on niukkuuden jakamisesta. Siksi asiat pitää osata asettaa tärkeysjärjestykseen. Se, mistä leikataan, on poliittinen arvovalinta.

Kirjoittaja on kansanedustaja (ps) ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.