ARTIKKELIT
Parempi hyvä oppositio kuin huono hallitus
Kuluneet viikot ovat olleet mielenkiintoisia. Olemme viime aikoina puhuneet paljon luottamusäänestyksestä. Tällä kertaa hallituspuolueiden edustajia oli poissa äänestyksestä, vaikka kirjautuivatkin itse istuntoon.

Eduskunnan pöytäkirjan mukaan mm. ministeri Päivi Räsänen (kd), Sinuhe Wallinheimo (kok) ja Ulla-Maj Wideroos (r) olivat pois klo 14.03 pidetystä luottamusäänestyksestä. Samat edustajat ovat kuitenkin kirjautuneet läsnäoleviksi täysistuntoon ennen klo 14.15, joka oli läsnäolokirjautumisen takaraja.

Hallituspuolueiden edustajien kannalta tämäntapainen tahallinen tai tahaton poissaolosekoilu saattaa pitkässä juoksussa olla kiusallista. Ennakoiko tämä hallitusrintaman laajempaakin rakoilemista tulevaisuudessa eurokriisin jatkuessa, sen aika näyttää.

Olen ollut nyt vuoden eduskunnassa ja oppositiossa. Koen todellakin, että Perussuomalaiset voivat vaikuttaa asioihin, vaikka jättäytyivät pois hallituksesta. Jos olisimme menneet hallitukseen, meidät olisi vaiennettu. Nyt äänemme kuuluu ja sen vaikutukset näkyvät myös maan politiikassa.

Kukaan ei tällä hetkellä usko, että kuntauudistus voi edetä hallituksen asettamassa aikataulussa. Me olemme nostaneet esille sen, kuinka huonosti koko uudistus on valmisteltu. Meidän mielestämme on täysin mahdotonta tehdä uudistusta ilman sosiaali- ja terveyspuolta. Nyt sen ovat huomanneet myös hallituspuolueet.

Keisarilla ei ole vaatteita

Hallitus on tuonut kehyspaketissaan solidaarisuusveron yli 100 000 vuodessa tienaaville kansalaisille. Hyvä näin. Perussuomalaiset esittivät jo omassa varjobudjetissaan vastaavaa veroa, mutta jo 70 000 vuodessa tienaaville. Tämä ei tuolloin sopinut hallitukselle. Onko sitten 70 tuhannen ja 100 tuhannen vuosiansioissa eroja? Onpa hyvinkin. 70 000 voi tienata ollessaan toisen palkollisena. 100 000 alkaa olla jo sellainen palkka, että iso osa noin paljon tienaavista on yrittäjiä, jotka voivat halutessaan muuttaa tulojaan osinkotuloiksi.

Pelkään pahoin, että hallituksen solidaarisuusvero sulaa pelkäksi ajatukseksi, jolla ei ole käytännön merkitystä. Veron merkitys on ennemminkin tunnetasolla. Tässä kohdassa voisi jälleen todeta, että eipä ole keisarilla vaatteita.

Kreikkaan siis menee edelleen tukea Suomesta. Se on käsittämätöntä. Oppositiopolitiikan takia hallitus joutui kuitenkin vaatimaan edes vaatimattomat takuut tuen antamiselle. Kun aloitin eduskunnassa, puhuttiin Portugalista ja kerrottiin Irlannista. Irlannilla meni kuulemma oman tukipakettinsa jälkeen hyvin. Eipä mene enää. Työttömyys on noussut 6 prosentista 14,5%:iin, nuorisotyöttömyys on 30% ja joissakin kaupungeissa jopa 80%. Irlannin tukipaketti oli 85 miljardia euroa ja 80% siitä meni pankkien pääomittamiseen. Mitä tapahtui? Luotiin roskapankkijärjestelmä, johon kuuluvat yhtä pankkia lukuun ottamatta kaikki muut Irlannin pankit.

Turistien ihmemaa

Irlannista on tullut turistin ihannemaa. Kaikkialla on alennusmyyntejä, alennukset 70-80%, vaikka ei ole sesongin jälkeinen aika. Jos kaupat joutuvat laskemaan hintojaan noin paljon, kertoo se siitä, että ostovoimaa ei ole ja kaupalla menee huonosti. Se kertoo myös siitä, että maan talous on kuralla tukipaketeista huolimatta.

Mutta meillä ei näköjään opita mistään. Ihmettelenpä, kuinka kauan meidän taloutemme kestää.

Siitä huolimatta nauttikaa keväästä, se ei maksa kenellekään mitään ja sitä ei mikään hallitus voi pilata.


Maria Tolppanen
kansanedustaja (ps)

Julkaistu 25.05.2012 klo 07:00