Sodan ajan armeijan pienentäminen jättää yhä useamman asiallisesti ja lakien mukaan koulutetun reserviläisen, jopa yli puoli miljoonaa henkilöä, sijoituksen puuttuessa kriisitilanteessa aseettomaksi siviiliksi. Armeijan parturointi, valmiuden ja materiaalin alasajo sekä käyttökuntoisten aseiden hävittäminen estää kriisitilanteessa reservin laajemman käyttöönoton ja sijoittamisen. Tarve suuremmalle armeijalle on kuitenkin selkeästi nähtävissä, sillä supistukset reserviläisarmeijaan eivät mahdollista enää koko maan puolustamista tai pahimmassa tapauksessa itsenäisyyden ja kansanvallan varmistamista. Tulevankokoisen armeijan kykyä huoltaa itseään, valvoa valtakunnan koko aluetta tai mahdollisuutta kriisin aikana täydentää tappioitaan voidaan hyvin perusteluin pitää vähintäänkin kyseenalaisena. Euroopan sotahistorian dosentti,  Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön puheenjohtaja  Markku Salomaa on esittänyt, että Venäjä haluaa lähialueellaan mahdollisimman suuren toimintavapauden ja että Venäjän sotilasjohto näkee Suomen sotilaallisena tyhjiönä (Uusi Suomi 12.5.2012). Salomaan mukaan Ruotsin puolustusvoimien aseistariisuminen on tullut erityisen huonoon aikaan ja hän esittää huolensa siitä, että mikäli Suomi menettelee samoin, on se kuin avoin kutsu suurvalloille tulla täyttämään alueen geopoliittista tyhjiötä.

Leikimmekö tulella?

Turhaa huoltako, vai leikimmekö tulella? Asia, jota jokaisen lukijan tulee itse pohtia. Kesällä 2010 Kokoomuksen puoluekokous kuitenkin hyväksyi seuraavan ponnen ”Kokoomus katsoo tarpeelliseksi, että puolustushallinto tutkii rakennemuutoksen suunnittelun yhteydessä kodinturvajoukkojen perustamista yhtenä vaihtoehtona turvata laajan reservimme käyttö myös sen jälkeen, kun se on vapautunut puolustusvoimien sijoituksista.” Asian hyväksi päähallituspuolueemme ei sitten olekaan tehnyt mitään. Sijoittamattoman reservin asema ei ole parantunut saati selkiytynyt. Miksi tämä sitten huolestuttaa monia reserviläisiä? Huolestuttavaksi tilanteen tekee nykyisten kriisien eroavuus aikaisempiin verrattaessa. Mahdollisessa sodassa mitään selkeää jakoa rintaman ja kotirintaman välillä ei enää ole. Armeijan ulkopuolelle hylätyt reserviläiset jäävät ilman aseita ja joukkoyksikköä keskelle kaaosta, kykenemättä kunnolla suojaamaan edes omia perheitään. Nykylainsäädäntö ei turvaa edes pakon edessä aseeseen tarttuneiden sijoittamattomien reserviläisten asemaa. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan sen pykälät suojaavat vain lailliset taistelijat, joilla on sijoitus asevoimien organisaatiossa. Sotilaan on lisäksi tunnetusti erotuttava sotilaaksi sotilaallisten tunnusmerkkien avulla. Talvisodassa tähän riittikin sotilasvyö ja kokardi. Laillisen taistelijan jäädessä sotavangiksi häntä ei kansainvälisen oikeuden mukaan saa rangaista hänen suorittamiensa taistelutoimien johdosta, vaan häntä tulee kohdella sotavankina. Sijoittamaton reserviläisen ryhtyessä aseelliseen vastarintaan tulee hänestä välittömästi rikollinen, eikä hän ole oikeutettu oikeudelliseen suojaan.  Minkäänlaiset sijoittamattomista reserviläisistä vapaaehtoisesti muodostetut taisteluryhmät eivät kuulu valtion järjestäytyneisiin asevoimiin. Tällaisia ryhmiä ei edes puolustusvoimia koskeva lainsäädäntö tunne, vaan sellaisen perustaminen on automaattisesti Suomen lainsäädännön mukaan rikos. Suomen tasavalta kieltää näin rangaistuksen uhalla sijoittamattomalta reserviläiseltä kotiseudun, perheen ja itsensä puolustamisen.

Isänmaalliset kokoomuslaiset?

Kokoomuksen puoluekokoukseen kesäkuun puolivälissä ovat isänmaalliset, maanpuolustushenkiset Puotilan kokoomuslaiset (heitäkin näemmä vielä on) viemässä aloitetta, jossa todetaan, että ”on vähintäänkin nurinkurista, että siviilipalvelusmiehillä on oikeus olla puolustamatta maataan, mutta sijoittamattomilla reserviläisillä ei ole maanpuolustusoikeutta.” Puoluekokoukselle esitetäänkin, että se ”velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että kaikille sijoittamattomille reserviläisille taataan maanpuolustusoikeus ja oikeudellinen suoja kriisitilanteissa esimerkiksi takaamalla kaikille reserviläisille sodanajan sijoitus tai perustamalla kodinturvajoukot.” Puoluehallituksen vastaus on, että se ”esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen”. Onko kokoomusjohto unohtanut jo reserviläisetkin? 

Pekka M. Sinisalo, 

Kirkkonummen Perussuomalaiset pj.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) koulutusjaoston pj.