Nykyteknologialla ei enää ”keisarin” virkapaikalla ole merkitystä, sillä me hallintoalamaiset emme tarvitse päivittäin ”keisariamme” vaan hänen palvelujaan.

Viime päivinä on uutisoitu valtionhallintoon kohdistuvista, aika merkittävistäkin leikkaus- ja supistustoimista. Säästöjen tavoittelemiseksi valtio karsii kovalla kädellä palvelujaan ja keskittää jäljelle jäävät palvelut maakuntakeskuksiin. Esimerkkeinä vaikkapa poliisin hallintorakenneuudistus - työnimenä Pora III - jolla tavoitellaan kehyskaudella 35 miljoonan säästöjä. Kuntauudistuksesta on kohistu jo vähintään vuoden verran ja eilen työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen väläytteli myös ELY-keskusten vähentämistä.

Poliisin tehtävänä on tuottaa kansalaisten tarvitsemat turvallisuus- ja lupahallinnon palvelut. Juuri toteutetussa Pora II:ssa yhdistettiin kihlakuntia suuremmiksi poliisilaitoksiksi. Samalla vähennettiin poliisin palvelutoimistoja. Uhkana on, että Pora III jatkaa edeltäjänsä linjoilla ainakin poliisilaitosten vähentämisen ja palvelutoimistojen lakkauttamisen suhteen. Valinkauhassa on myös poliisin erillisyksiköiden LP:n, KRP:n ja SUPO:n toimintojen tarkastelu. Kaikki kolme organisaatiota ovat menestyksellä puolustaneet paikkaansa ja erityisosaamistaan suomalaisessa yhteiskunnassa.

On syytä erittäin tarkkaan pohtia millaisia säästöjä ”keisari” saa, mikäli esimerkiksi LP lakkautetaan ja sulautetaan osaksi paikallispoliisia. Mitkä ovat säästöt ja millainen lasku lankeaa meille hallintoalamaisille liikenneturvallisuuden heikentyessä? Se lasku saattaa pahimmillaan olla monin verroin suurempi kuin ”keisarin” saamat säästöt. Ei kuullosta hyvältä.

Suomen Keskustan aloittaman ns. Paras -hankkeen tavoitteena oli saada 20 000 asukkaan kuntakokonaisuuksia. Tuolloin suurennuslasin alle joutuivat lähinnä kuntien terveyspuolen menot. Toki kuntien yleistä taloustilannettakin tarkasteltiin kriittisesti. Kansan keskuuteen levisi leikkimielinen sanonta siitä, että 20 000 asukkaan kunnissa on ilmeisesti halvempaa sairastaa, kun haavaharsoakin saa ostaa suursäkeissä.

Kataisen hallituksessa ei ole unohdettu suuruuden ekonomiaa myöskään kunta-asioissa, sillä suurkuntahankkeita runnotaan eteenpäin ja valmista pitäisi näillä näkymin olla viimeistään vuonna 2017.

Kuntia yhdistelemällä saatetaan saavuttaa vähäisiä säästöjä lähinnä päällekkäisiä hallintorakenteita karsimalla, mutta vastaavasti reuna-alueiden peruspalvelut etääntyvät meistä hallintoalamaisista. Tämäkään ei ole hyvä.

Samalla ”sapluunalla” näytetään jatkavan myös työ- ja elinkeinoministeriössä, jonka kansliapäällikkö Erkki Virtanen pohtii ELY-keskusten vähentämistä ja yhdistelemistä. En aivan heti usko, että kansliapäällikkö juttelee asiasta ihan lämpimikseen, vaan asiaa on ministeriössä mietitty ennen uutisointia. Kansliapäällikön sanalla on myös painoarvoa, ja mikäli Virtasen visiot toteutuvat, on kyyti kylmää myös Pohjanmaan ELY-keskukselle ja jälleen meidän hallintoalamaisten asiointimatkat pitenevät. Ei hyvä.

Meillä hallintoalamaisilla on jo liiankin kanssa kouriintuntuvaa kokemusta erilaisten palveluiden karsimisista. Osa apua ja palveluja vaille jääneistä päätyy tekoihin joita uutisoidaan viikkokaupalla ja maailmanlaajuisesti. Ei tunnu hyvältä.

Meille hallintoalamaisille palvelut ovat ”keisaria” tärkeämpiä. Se on hyvä.

Reijo Hongisto

Kansanedustaja PS