Muutoksen jälkeen varusmiesten palvelusajat ovat 165, 255 ja 347 vuorokautta, kun ne tällä hetkellä ovat 180, 270 ja 362 vuorokautta. Myös aseettomina palvelevien palvelusaikaan tehdään vastaava lyhennys. 

Lakimuutos mahdollistaa varusmiesten kotiutumisen ennen joulua ja juhannusta sekä entistä paremman osallistumisen kesällä pidettäviin oppilaitosten pääsykokeisiin. Myös syksyllä kotiutuvan saapumiserän opiskelun aloittaminen helpottuu. Kantahenkilökunnan osalta lakimuutos tekee mahdolliseksi joustavamman työajan ja lomien käytön saapumiserien välillä. Se helpottaa joukko-osastojen arkea.

Lyhennys merkitsee varusmiespalveluksen tiivistymistä. Ratkaisevaa esityksen hyväksymisessä oli Puolustusvoimien asiantuntijoiden esiin tuoma näkemys siitä, että lyhennyksellä on vain vähäisiä vaikutuksia varusmiesten koulutustasoon ja sodan ajan joukkojen suorituskykyyn. Lisäksi peruskoulutuskauden kenttäkouluttajien lisääminen 2,5:een per joukkue nykyisen 1,7:n sijasta varmistanee palvelusturvallisuutta.

Muutoksen myötä varusmiesten viimeiset palveluspäivät ovat toivottavasti tarkoituksenmukaisempia. Leikkaukset kohdistuvat mm. liikuntakoulutukseen, kansalaiskasvatukseen ja yhteen marssiin peruskoulutuskaudella. Ase- ja ampuma- sekä taistelukoulutuksesta ei leikata.

Samaan hengenvetoon on painotettava, että 15:ttä vuorokautta suurempi palvelusajan lyhennys on yksinkertaisesti mahdottomuus. Taistelijan perustaidot opitaan verraten nopeasti, mutta taistelijoiden pitää osata toimia kokonaisuutena sodan ajan joukkona. Se vie aikaa.

Valtiolle koituva säästö varusmiespalveluksen lyhentämisestä on vuositasolla arviolta 6,5 miljoonaa euroa. Se on hyvä, mutta yleisen asevelvollisuuden elinvoimaisuuteen kannattaa myös sijoittaa. Se on kuitenkin kustannustehokkain ja yhteiskunnallisesti paras tapa hoitaa maanpuolustus. Siksi varusmiesten taloudellista ja sosiaalista asemaa on syytä kehittää määrätietoisesti. Hallitus voisikin kohdistaa osan syntyvistä säästöistä varusmiesten kotiuttamisrahan palauttamiseen. 

Kotiuttamisrahan palauttaminen loisi toivoa keskellä Puolustusvoimien säästökurimusta. Kotiuttamisraha tukisi osaltaan yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä, koska sillä olisi palvelusajan motivaatiota parantava vaikutus – esimerkiksi kasvussa olevat palveluksen keskeyttämiset toivottavasti vähenisivät.

Jussi Niinistö

Kirjoittaja on nurmijärveläinen kansanedustaja (ps) ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.