Peruspalveluministerin vastauksessa kerrotaan yksityiskohtaisesti mitä tähän asti on tehty. Vastauksessa annetut ohjeet ovat ihan hyvät, mutta missä ovat käytännön toimet, ihmettelee Tolppanen.

- Ei riitä, että joka hallituskaudella peruspalveluministeri kertoo samat asiat, miten palvelua päivitetään ja kehitetään parhaillaan ja mitkä projektit ovat tähän asti olleet voimassa. Tarvitsemme ripeämpää otetta, konkreettisemmin näkyviä toimia hyvinvoinnin parantamiseksi, jotta sairauslomalla oleva jaksaa kuntoutua ja palata työelämään, korostaa Tolppanen.

Lain mukaan työnantajan velvollisuutena on järjestää työterveyshuolto ja sen lakisääteisenä tehtävänä on myös seurata, tukea ja edistää pitkällä sairauslomalla olevien työntekijöiden vointia ja työkykyä.

- Mutta ei riitä, että käydään yhden kerran työpsykologin vastaanotolla koko sairausloman aikana, toteaa Tolppanen.

- Jos sairausloma on useamman kuukauden tai jopa useamman vuoden mittainen, ei toipilaan olo ole koko ajan samanlainen. Vakava sairastuminen tai loukkaantuminen on usein henkisesti traumaattista ja potilaan tila voi heiketä ja heittelehtiä vahvasti.

Lain tulisi Tolppasen mukaan velvoittaa työnantajaa kartoittamaan työntekijän tila säännöllisesti, esim 3 kk:n välein työpsykologilla, joka tarvittaessa antaisi lähetteen jatkoterapiaan.

- Esimerkiksi perheissä sairauslomalaisen tila voi olla kokonaan perheenjäsenten armoilla ja siihen ei aina kyökkipsykologia riitä, painottaa Tolppanen.

Ministerin vastaus

Pitkän sairauspoissaolon aikana työntekijän henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa tukeva ensisijainen asiantuntijataho on sairausloman kirjoittanut hoitava lääkäri. Lääkärin lisäksi muut terveydenhuollon ammattilaiset osallistuvat työntekijän hoitoon ja tukemiseen yhteisesti sovittujen toimintakäytäntöjen mukaisesti.

Työnantajan velvollisuutena on järjestää lain mukainen työterveyshuolto. Työterveyshuollolla on tärkeänä lakisääteisenä tehtävänään seurata, tukea ja edistää myös sairauslomalla olevien työntekijöiden vointia ja työkykyä. Työterveyshuollon velvollisuus on seurata ja tukea osatyökykyisen työntekijän työkykyä. Työkykyä seurataan muun muassa terveystarkastuksin ja työpaikalla järjestettävien työterveysneuvotteluiden avulla, joihin osallistuvat työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto.

Eri tahojen toimesta 2000-luvulla on kehitetty ja käyttöönotettu sairauspoissaolojen hallinnan ja varhaisen tuen malleja ja hyviä käytäntöjä, joissa korostetaan esimiehen yhteydenpitoa sairauslomalla olevaan työntekijään. Sairausvakuutuslain 13 luvun 5 § muutos, joka tuli voimaan vuoden 2011 alusta sitoo työnantajan ehkäisevästä työterveyshuoltotoiminnasta saaman 60 % korvauksen siihen, että työpaikalla on yhteisesti sovitut käytännöt sairauspoissaolojen seurantaan ja toimintamallit, miten puuttua työkyvyn uhkaan varhaisessa vaiheessa.

Työttömien pitkäaikaissairaiden tukemista on kehitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen (TTL) yhteisissä hankkeissa, joissa on luotu paikkakuntakohtaisia malleja eri toimijoiden välille tämän kohderyhmän huomioimiseksi (esim. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke PTT 2008). Näissä malleissa on keskitytty erityisesti pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten ja työkyvyn arviointien järjestämiseen.

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi STM toteutti laajan MASTO -toimintaohjelman vuosina 2008-2011. Kesäkuun 2012 alussa voimaan tulevissa sairausvakuutuslain (19/2012) ja työterveyshuoltolain (20/2012) muutoksissa korostuu terveydenhuollon eri toimijoiden välinen yhteistyö ja työpaikalla tapahtuva työterveysyhteistyö.

Helsingissä 15.5.2012

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson