Uudistuksella saatiin aikaan kansainvälisestikin ainutlaatuinen toimintamalli, jossa 112 numerosta saa avun kaikissa hätätilanteissa. Olipa sitten kyseessä poliisin, pelastuksen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellinen avuntarve.
  Hätäkeskuspäivystäjä ottaa vastaan avuntarvitsijan puhelun, ja hätätilanteen arvioinnin jälkeen välittää avunpyynnön auttavalle viranomaiselle. Hätäkeskuspäivystäjän työ ei lopu avunpyynnön välittämiseen, vaan hän seuraa ja varmistaa avustustoimia tehtävän loppuun saakka. Päivystäjä saattaa joutua hälyttämään samalle tehtävälle useita eri viranomaisia, esimerkiksi ensin sairaankuljetuksen ja myöhemmin poliisin, ja vielä tehtävän aikana etsimään ja välittämään eri viranomaisten tiedostoista tehtävällä tarvittavia taustatietoja. Hätäkeskuspäivystäjän työ on erittäin vaativaa monialaosaamista.

  Meitä pohjalaisia palvelevan hätäkeskus POHAn alueella on noin 440 000 asukasta. POHAssa työskentelee 56 henkilöä, joista päivystystyössä noin 50. Oman erityispiirteensä POHAn toimintaan tuo alueen kaksikielisyys sekä meri. POHAn henkilöstöstä suuri osa puhuu äidinkielenään ruotsia, ja kaikki päivystäjät hallitsevat erinomaisesti toisen kotimaisen kielen.
  Merellisten pelastustehtävien hoitaminen kuuluu varsinaisille meripelastuskeskuksille, mutta vain harva merenkulun ammattilainenkaan tietää ja hätätilanteessa muistaa tämän. Useimmiten merellä hätätilanteessa oleva soittaa vaistomaisesti suoraan hätäkeskukseen, josta ohjataan nopeasti ja joustavasti apu paikalle.
  Vaasassa olevaa meripelastuskeskuksen lohkokeskusta uhkaa lakkauttaminen vuoteen 2011 mennessä. Tämän jälkeen merellisten avunpyyntöjen määrä lisääntyy myös POHAssa.

  Valtion tuottavuusohjelma vaatii ”tulosta” myös hätäkeskuksilta. Sisäministeriöön on perustettu työryhmä, jonka tehtävänä on tehostaa hätäkeskusten toimintaa. Huhujen mukaan rahaa puuttuu noin viisi miljoonaa euroa. Säästöjen saamiseksi ollaan hätäkeskuksia karsimassa kovalla kädellä. Pahimmassa tapauksessa Suomessa olisi vain 2-3 suurta hätäkeskusta, joissa nykyinen päivystäjien paikallistuntemus olisi korvattu tekniikalla, joka suuronnettomuuden sattuessa – satojen yhtäaikaisten soittojen vuoksi - olisi vaarassa ”kaatua”.
  Tämä heikentää kansalaisten turvallisuuden tunnetta, sekä luottamusta hallituksemme mainostamaan alueellistamispolitiikkaan. Jos esimerkiksi POHA lakkautettaisiin, jäisi 56 henkilöä työttömäksi, taikka he joutuisivat työnsä perässä muuttamaan pois Pohjanmaalta.
  Samaan aikaan muissa ministeriöissä mietitään, mikä virasto voidaan siirtää Helsingistä Vaasaan. Halvempaa, turvallisempaa ja kaikille mieluisampaa on antaa hätäkeskuksen toimia Vaasassa, ja  pitää vastaavankokoiset virastot edelleen pääkaupunkiseudulla. Näin vältytään edestakaiselta muuttoliikkeeltä.
  Työryhmä luovuttaa aikanaan raporttinsa sisäministerille, joka esittelee asian valtioneuvostossa. Mikäli asiaa käsitellään eduskunnan isossa salissa, tulee puoluekantaan katsomatta kaikkien pohjalaisten kansanedustajien seisoa oman hätäkeskuksemme takana.
  Tällä asialla ei ole varaa tehdä puoluepolitiikkaa, sillä tulipalo tai muu vahinko ei tule kello kaulassa, eikä se katso puolueen jäsenkirjaa.

Reijo Hongisto
Vimpeli