1990-luvun pankkikatastrofin jälkeen suomalaisten teollisuusosakkeiden omistus on siirtynyt suurelta osin ulkomaisille sijoittajille. Niille puuta ja palveluitaan myyvillä ovat omat tavoitteet.
Yhteisvaluutta asetti Suomen uuteen tilanteeseen. Kruunun kurssi antanee jatkossakin Ruotsille kilpailuedun. Siksi Stora-Enso tehostaa toimintaansa siellä ja kehitysmaissa, mutta supistaa sitä Suomessa.
  Parisen vuotta sitten kustannuspaineista ei puhuttu. Ennen Venäjän puutullikohua sen puusta maksettiin jopa tuplahintaa Suomen hintatasoon verrattuna. Vaikka varastot olivat pullollaan,  Suomen puun saatavuudesta ja hinnasta tehtiin ongelma, jota valtiovalta riensi helpottamaan verohuojennuksella ja sai aikaan hintaromahduksen. – Metsänomistajat ihmettelevät nyt, kenen etuja jotkut metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n vaikuttajat ajavat uskotellessaan muun paitsi kuitupuun nykyistä hintatasoa kohtuulliseksi ja vakaaksi.
  Stora-Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen ilmoitti  tuotannon supistusten jatkuvan  Suomessa. Ne vastannevat Venäjän tuontipuun osuutta. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Suomen hakkuumäärä tullee olemaan 54-56 miljoonaa kuutiota vuodessa. - Riippumatta tuotantotavasta bioenergiatavoite on 4500 megawattia vuoteen 2020 mennessä. Kuitupuun kysynnän vuoksi syntyy hakkuusäästöjä. Tästä johtuen mekaanisen teollisuuden sekä energiapuun tarve tyydyttyvät.
  Kansallinen metsäohjelma 2015 julkistettiin 14.2.2008. Sen kohdassa ”Lisähyvinvointia metsästä” ilmoitetaan tuotannon arvon kasvavan 20 % ja hakkuiden lisääntyvän 10-15 miljoonaa kuutiota. Kasvun sanotaan nousevan 100 miljoonaan kuutioon vuodessa ja metsätalouden nettotuloksen nousevan 120 euroon hehtaarilta. Keskimääräinen tilakoko olisi 50 ha vuonna 2050.
  Metsähaketta käytettiin 3.4 miljoonaa kuutiota vuonna 2006. Ohjelman mukaan käyttö nostetaan 8- 12 miljoonaan kuutioon vuodessa ja sahatavaran kulutus lisätään noin 1.2 kuutioon, kun vertailuvuonna 2006 se oli 0.94 kuutiota henkeä kohti vuodessa.
  Metsäohjelma 2015-luvut ovat optimistisia. Negatiivinen ajatus on kohdassa taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset: Jos puuntuonnin vähenemistä ei pystytä korvaamaan ja tehtaita ja sahoja joudutaan sulkemaan, menetettäisiin enemmän kuin 8000 työpaikkaa – valtion verotulot pienenisivät 500-800 miljoonaa euroa. - Keskipohjanmaalehden 27.8. mukaan Keski-Pohjanmaan metsänomistajien liitto arvioi alueen erilaisten metsärahavirtojen jäävän alle puoleen viimevuoti-sesta eli alle 25.000.000 euron. Ohjelman  pohja on pudonnut!
  Metsäohjelma 2015 lupaa monimuotoisuutta, ”ympäristön säilöntää”, koulutusta, työtä jne., muttei markkinoita. Kärsämäelle rakennettu InCap:in nyt lähes tyhjillään oleva valtava tehdas on vertaansa vailla oleva esimerkki, miten mekaanisen puunjalostusteollisuuden mahdollisuuksia on arvioitu. Kieliikö se, että ”väärän” yrittäjän ideaan ei ole rahaa, mutta ”oikean” yrittäjän ideaan sitä löytyy.
  Tarjonta luo kysyntää ja päinvastoin. Mutta molemmat  vaativat rahaa ja ennen kaikkea todellisia yrittäjiä. Yritysrahoitusta myöntävien tahojen henkilövalintoihin ja toiminnan seurantaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä ”seremoniaväen” päätöksistä paljastuu vaalirahoituksen piirteitä!

Alpo Ylitalo
kaupunginvaltuutettu
Kokkola