- Tämän vuoden budjetti ei näytä kovin huonolta, valtionosuudet ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan ja aikaisemmista hyvistä tilinpäätöksistä on vielä hieman rahaa säästössä. Kihniöllä on velkaa noin 1 600 euroa asukasta kohti,  joka on alle valtakunnallisen keskitason, listaa Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lea Mäkipää.

Kaikesta tästä huolimatta tilanne ei näytä niin valoisalta jos kääntää katseensa tulevaisuuteen, sillä kunnan menot ovat suuremmat kuin tulot. Kun laman myötä lisääntyvä työttömyys heikentää kunnan verotuloja ja valtio sysää yhä enemmän tehtäviä kuntien niskoille, kalvaa kihniöläisiä pelko siitä, miten kunnan hyvät peruspalvelut saadaan säilytettyä tulevaisuudessa.

Peruspalvelut uhattuina

Sosiaali- ja terveydenhuollot menot näyttelevät suurinta osaa Kihniönkin budjetissa, noin seitsemääkymmentä prosenttia. Kihniön terveyskeskus on jo rankattu Suomen tehokkaimmaksi, joten siitä on vaikea enää säästää. Samoin Kihniön koulut on yhdistetty yhdeksi yhtenäiskouluksi, eli silläkään suunnalla ei supistamismahdollisuuksia enää ole.

- Aika pitkälti kaikki mahdollinen menojen säästämiseksi on jo tehty, ja marraskuun aikana käydään keskusteluja siitä, mistä vielä voitaisiin menoja. Tietysti toivomme, että valtiolta tulisi ylimääräisiä apuja. Myös yhteistyötä muiden kuntien kanssa on mietitty. Ainakin toistaiseksi olemme jättäytyneet kuntaliitosneuvottelujen ulkopuolelle. Tähän asti peruspalvelut on saatu turvattua, lapsilla on päivähoitopaikkoja ja vanhukset on saatu hoidettua kotona tai terveyskeskuksessa, mutta miten tulevaisuudessa?

Kihniö on kunta, jossa myös Perussuomalaisten ääni on saatu hyvin kuuluville. Valtuustossa on 21 jäsentä, joista kuusi perussuomalaista, Lea Mäkipää itse valtuuston puheenjohtajana. Myös kunnanhallituksessa perussuomalaisilla on kaksi varsinaista jäsentä. Perussuomalaisten tekemistä valtuustoaloitteistakin jotkut ovat jo toteutuneet.

Teksti: Mika Männistö