Eduskuntakeskustelun perusteella tiedän, että kauppojen aukioloaikojen laajentamiseen suhtaudutaan monin osin tunteella. Oma kantani – kuten myös edustamani poliittisen liikkeen – oli aukioloaikojen laajentamiseen kielteinen. Vapaa aukiolo tulee tappamaan lukuisia lähi- ja erikoiskauppoja.

Lisäksi on vaarana, että ne yrittäjäperheet, jotka yrittävät laajentaa aukioloajan lähes ympärivuotisesti myös sunnuntaihin, tappavat itsensä työllä. Näin erityisesti pienissä erikoisliikkeissä, joissa omistaja on yrittänyt yksin pitää liikettään pystyssä lukuun ottamatta joitain kiireaikoja ja pakollisia päiviä, jolloin omistaja on sairaana tai on jotain muuta pakollista menoa, jos on saanut jostain siksi ajaksi tuuraajan. Ei kukaan jaksa työskennellä jatkuvasti seitsemänä päivänä viikossa.

Maaseudun palvelut

Hämmästelen erityisesti keskustapuolueen ja vihreiden edustajien menettelyä. Puheet ja teot ovat kaukana toisistaan. Minne ovat unohtuneet puheet elävästä maaseudusta ja sen palveluista? Julkinen palvelu on saatu keskittämällä hävitettyä reuna-alueilta lähes kokonaan. Nyt ovat sitten vuorossa reuna-alueiden pienet lähimyymälät ja erikoisliikkeet.

Eikö enää olekaan mitään huolta ilmastonmuutoksesta? Kaikkihan sen ymmärtävät, että sunnuntaisin tullaan lähtemään pitempienkin matkojen päähän omalla autolla hypermarketteihin. Vihreidenkin on turha puhua enää mitään yksityisautoilun vähentämisestä. Julkista liikennettä ei enää juurikaan ole reuna-alueilla, ainakaan sunnuntaisin.

Epäilen, että osa-aikaisten määrä tulee lisääntymään ja kokoaikaisen henkilöstön määrä tulee vähentymään. Tätähän itsepalveluun perustuva kaupankäynti on käytännössä jo tähän mennessä merkinnyt.

Mistä ostovoima?

Kun kustannukset nousevat sunnuntai- ja/tai yötyön johdosta, ne siirretään tietenkin hintoihin. Mistä se liikevaihto ja ostovoima lisääntyisi, kun tilastollisesti ainakin köyhien määrä kasvaa jyrkästi. Kilpailu vähenee entisestään, kun elinkelpoisten pienten kauppaliikkeiden määrä tulee pienenemään typerällä lainsäädännöllä, joka ei suosi lainkaan pienyritystoimintaa.

On muistettava, että erikoiskauppa perustuu suurelta osin henkilökohtaiseen palveluun, jonka seurauksena osallistuminen sunnuntaiaukioloon lisäisi kustannuksia kohtuuttomasti, jos ei itse jaksa olla töissä lähes jokaisena vuoden päivänä.

Epäilen myös, että uusi laki tulee aiheuttamaan erityisiä ongelmia kaupan parissa työskenteleville yksinhuoltajaäideille, ainakin niin kauan kun lapset ovat vielä pieniä.

Työturvallisuusongelmat tulevat varmasti lisääntymään niissä liikkeissä, joissa yksintyöskentelyä lisätään varsinkin sunnuntaisin, iltaisin ja öisin. Poliisin tulohan kestää reuna-alueille usein parikin tuntia.

Liian väljä pykälä

Onneksi hyväksytyn lain 4 pykälässä on yritetty antaa kauppakeskuksissa toimiville pienille kauppaliikkeille edes jonkinlaista suojaa yhteen viikottaiseen vapaapäivään. Mielestäni pykälä kuitenkin antaa liikaa tulkintamahdollisuuksia.

Silloin kun ei ole pakko, sunnuntai saisi olla rentoutumisen päivä arkisesta aherruksesta.
Meidän ei pidä polvistella suuren rahan edessä. Ymmärrän kyllä, että kokoomus ja säätiöpuolue rkp näin tekevät, mutta että vielä keskusta ja vihreät! Siinä sitä on pähkäilemistä.

Raimo Vistbacka
kansanedustaja
PerusS