ARTIKKELIT
Honkajoella perussuomalaisten asema on vahva
Honkajoki on tyypillinen maaseutuvaltainen pohjoissatakuntalainen pikkukunta. Kunnan erityispiirteenä on sen vahva elinkeinorakenne, josta 38 prosenttia on alkutuotantoa.

Tämä johtuu kasvihuoneista – Honkajoella sijaitsevat Honkatarhat, Hevikolmio ja KK-vihannes työllistävät yhteensä noin 120 henkeä. Honkajoella on myös 75 henkeä työllistävä Suomen ainoa renderöintilaitos Honkajoki Oy, Pirjon Pakari Oy ja Lihajaloste Korpela Oy, joten elintarvikepuolikin on hyvin merkittävä.

Honkajoki tunnetaan myös konekaupan keskuksena Suomessa, sillä siellä on kolme konekauppaa, Heinolan Auto ja Traktori Oy, Honka Trading Oy ja Eero Pakkanen Oy, jonka perustajan isä Reino Pakkanen oli aikoinaan mukana SMP:n hallituksessakin.

- Suurin ongelma Honkajoella on väen vähentyminen, kun nuoret muuttavat pois koulutuksen perässä ja harvoin palaavat takaisin. 2000-luvulla Honkajoella luotiin paljon työpaikkoja, mutta työntekijät ovat pääosin virolaisia maahanmuuttajia. Kieliongelmia onkin joskus esiintynyt kouluissa ja päiväkodeissa, kertoo Honkajoen kunnanjohtaja Mauno Mäkiranta.

Uusi vaihe

Honkajoella myös perussuomalaisilla on aina ollut suhteellisen vahva edustus kunnanvaltuustossa. Kunnassa oli kaksi valtuutettua suhteellisen pitkään, Reino Pakkasen ja SMP:n aikaan 4-5. Viime kunnallisvaaleissa perussuomalaisten valtuutettujen määrä kasvoi yhdellä, samalla kun valtuuston kokoonpano putosi 21:stä seitsemääntoista.

- Honkajoen Perussuomalaiset elävät nyt uutta vaihetta. Olemme juuri saaneet kolme uutta jäsentä ja toimintaa pitäisi kehittää eteenpäin, kertoo uutena valtuustoon noussut ja heti kunnanhallitukseen päässyt Tommi Laitila. – Ei ole vaikuttanut siltä, että perussuomalaisia ryhmänä olisi mitenkään suljettu täällä päätöksenteon ulkopuolelle, sillä olemme saaneet aika hyvin edustuksen kaikissa tärkeimmissä lautakunnissa.

Tommi Laitilalla on hallituspaikan lisäksi paikka maakuntavaltuustossa, Aulis Vehmasto istuu Posan perusturvalautakunnassa, perussuomalaisten Satakunnan piirin varapuheenjohtaja Pauli Saarinen Posan johtokunnassa. Varavaltuutetuista Virpi Salolla on edustus tarkastuslautakunnassa, Ari Paloviidalla sivistyslautakunnassa.

Myös pienten kylien sana painaa

Aulis Vehmasto toimii myös Antila-Paasto-Vehmasto-kyläyhdistyksen puheenjohtajana. Hän on ollut tyytyväinen tapaan, jolla kunta on ollut mukana myös pienten kylien kehittämishankkeissa.

- Voin sanoa, että Honkajoella ei toimita keskustaajamien ehdoilla. Oman kyläyhdistykseni alueella on tälläkin hetkellä käynnissä isoja hankkeita. Yritämme saada muun muassa paineviemärijärjestelmää Honkajoelta, johon on anottu muun muassa Leader-rahoitusta. Leader-tuella on rahoitettu Suupohjan Seutuverkon toteuttama valokuituverkkoon perustuva laajakaistahanke. Tarkoitus on, että molemmat hankkeet toteutettaisiin samalla kaivannolla, jos paineviemärijärjestelmä toteutetaan, kertoo Vehmasto

- Honkajoen päättävissä elimissä on pienen kylän porukka tullut puolueesta riippumatta hyvin toimeen keskenään ilman kovin suuria erimielisyyksiä. Omana lähtökohtanani on ollut, että olen aina kuntalaisten asialla ja minut saa aina puhelimella kiinni. Yksittäisten kuntalaisten ongelmat saattavat vanhojen puolueiden konkareista vaikuttaa mitättömiltä, mutta perussuomalaisten kautta viestinsä saa halutessaan perille, sanoo Tommi Laitila.

- Puhelin on yötä päivää auki. Täällä haja-asutusalueella me joudumme taistelemaan niistäkin asioista, jotka suuremmissa kaupungeissa ovat itsestäänselvyyksiä, toteaa Aulis Vehmasto.

Kuva: Honkajoella yhteistyö perussuomalaisten ja muiden puolueiden sekä päättävien elinten välillä sujuu hienosti. Kuvassa perussuomalaisvaltuutetut Aulis Vehmasto ja Tommi Laitila sekä kunnanjohtaja Mauno Mäkiranta.

Julkaistu 29.11.2009 klo 08:00
Kirjoittaja: Teksti ja kuva: Mika Männistö