Tulevaisuutta ennakoimaan pyrkivä lainsäädäntö lähtee usein vakiintuneiden tapamuutosten ohjaus-tarpeesta. Jos ns. maalaisjärjen muokkaamat tavat ovat ristiriidassa uusien lakien kanssa, se voi herättää kansan keskuudessa voimakastakin vastarintaa vallankäyttäjiä kohtaan (mm. haja-asutusalueiden jätevesilaki). Vanhat tavat hidastavat uusien ohjeiden noudattamista.

Käsityksemme oikeusvaltion valtarakenteista on ennakkoluuloton. Yhteiskunnallisten muutosten keskellä oma asema ja tavat vaikuttavat ihmisiltä saamamme palautteeseen. Oikeudenmukaisuuskäsityksemme muuttuu, jos tiedostamme hallinnon aiheuttamia oikeusongelmia. Oikeusvaltiouskoisen on lähes mahdotonta käsittää, että lainvastainen virkatoimi alistaisi ”hallintoalamaisen” pysyvästi. Vaikka uhri voi näyttää olevansa tahallisen lainvastaisen virkatoimen uhri, hänen on vaikea todistaa sitä ulkopuolisille. Vasta omakohtainen vääryyden kärsiminen havahduttaa arvioimaan hallinnon luotettavuutta. – Oikeusturva ei ole huono, mutta se voisi olla parempikin. Ilman julkisuuspelotetta  lainvastainen virkateko ja sen oikaisu muutoksenhakuteitse laillisin keinoin on lähes mahdotonta.

Poliittinen eliitti näyttäisi elävän säätämiensä lakien ja ohjeiden sekä ylä- että ulkopuolella.  Vaalirahoitusjupakka kokonaisuutena todistaa, että Ylen kriittinen toiminta ansaitsee kiitosta. Lehti- ja nettikirjoittelut virkistävät poliisia perehtymään vaalirahoitukseen - ainakin pinnallisesti. Kriittisempi journalismi vahvistaisi merkittävästi kansan oikeusturvaa. Poliisitoimien seuranta on aiheuttanut ennenaikaisia eläkkeitä, eroamisia ja erottamisia ja jopa valitettavia itsemurhia. Suomi putosi  korruptioanalyysissä muutaman pykälän. Silti oikeusongelmaton kansanosa ei kyseenalaista oikeusvaltiokäsitystään. Sen muodostamis- ja vertailuperusteetkin syntyvät ja välittyvät ulkomailta tulevan uutistoiminnan tuloksena.

Emeritusprofessori P.O. Träskmanin mukaan tuomioistuintakin saa arvostella, jos se tehdään vilpittömässä mielessä ja ilman loukkaamistarkoitusta. Käräjätuomari Jussi Nilsson toteaa Lakimies- uutisissa maaliskuussa 02 muun muassa, että tuomarikunta on organisoitu poliittisen valtaeliitin alaisuuteen. Professori Jukka Kekkonen sanoo Koiviston konklaavista: ”Selvästihän presidentti Koivisto painosti oikeuslaitosta”. Onko Suomi oikeusanarkian partaalla? - Järjellä käsittämättömien oikeustoimien ja tuomioiden kritisointi on olematonta. Viime vuosina muutamat uskaliaat asianajajat ovat kyseenalaistaneet joitakin ratkaisuja ja myöntävät, että muun muassa laillisuusvalvojille tehdyt kantelut ovat ajan haaskausta. – Hallinnon virkanimitykset murtavat osaltaan  oikeusvaltioimagoa.

Alpo Ylitalo
kaupunginvaltuutettu, Ps.
Kokkola