Itse putkirikothan eivät Helsingissä ole mitenkään harvinaisia. Vesijohtoverkkoa on pääkaupungissa noin 1 200 kilometriä, ja Helsingin Vesi joutuu korjaamaan keskimäärin 160 putkirikkoa vuodessa.

- Yleensä niistä ei aiheudu erillisiä kustannuksia. Putkirikkojen korjaaminen on tavallisesti noin puolen päivän homma ja kuuluu Helsingin Veden rutiinitehtäviin. Vesivahingot voivat johtua monista eri syistä: liikenteen tärinä, routa ja maaperän painuminen voivat kaikki ajan myötä haurastuttaa rakenteita ja rikkoa putkia. Asematunnelin vesivahingon syytä ei vielä tiedetä, mutta routa sitä ei ainakaan ole aiheuttanut. Valurautaputkesta irtosi pala, jota kautta vesi pääsi vuotamaan, Melakari kertoo.

Epäonnisten sattumien summa

Vuotokohta on nyt eristetty ja korjaussuunnitelmaa tehdään parhaillaan. Putki korjataan todennäköisesti talven 2010 aikana. Korjauskustannukset eivät vielä ole selvillä, mutta ne liikkunevat siinä muutaman sadan tuhannen euron pinnassa.

- Siis vesijohdon korjaus. Asematunnelin rikkoutuneiden laitteiden ja hissien korjauskustannuksista en osaa sanoa, Melakari täsmentää.

Melakari pitää erittäin epätodennäköisenä, että vastaavaa suuronnettomuutta pääsisi enää tapahtumaan, sillä tapaus oli monen epäonnisen sattuman summa. Helsingin Vesi tekee parhaillaan riskikartoitusta kriittisissä kohdissa, jotka sijaitsevat maanalaisten tilojen läheisyydessä.

Riskikartoitus on suoritettu tammikuun loppuun mennessä, jonka jälkeen päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Itse kartoituksen tekeminen ei aiheuta vesijohtojen eikä liikenteen sulkemisia tässä vaiheessa. Kartoitus tehdään osana Helsingin Veden normaalia toimintaa, eikä aiheuta lisäkustannuksia kaupungille.

Asematunnelissa sattui uusi vesivahinko tammikuun alussa kovien pakkasten rikottua lauhdutinputken. Vahinko ei ollut kovin vakava eikä sillä ole yhteyttä Rautatieaseman aiempiin vesivahinkoihin, sanottiin Helsingin Sanomissa 2.1.2010.

Teksti: Mika Männistö