Ministeriön määräyksestä

Kuntayhtymä perustettiin alun alkaen siksi, koska alueelle ei näyttänyt syntyvän yli 20 000 hengen uutta kaupunkia kuntaliitosten avulla. Alueella käytiin kuntaliitosneuvottelut Kurikan ja Jurvan sekä Ilmajoen ja Jurvan kesken. Ne päättyivät molemmat tuloksettomina ja sen sijaan syntyi JIK. Sittemmin Jurva liittyi kyllä Kurikkaan, mutta kuntaliitoksenkaan jälkeen Kurikan väkiluku ei riitä valtioneuvoston vaatimaan 20 000 asukkaan määrään perusterveydenhuollossa.

Uuden Kurikan, Ilmajoen ja Jalasjärven asukasluku on yhteensä n. 35 000. Jännä juttu, ettei JIK-kuntien kesken aikoinaan lähdetty miettimään kuntaliitosta, sillä vaadittava 20 000 asukkaan raja olisi ylittynyt hulppeasti myös ennen Jurvan liittymistä Kurikkaan. Sen sijaan päätettiin rakentaa hallintohirviö nimeltään JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.

Laillista harvainvaltaa verovaroillamme

JIK:n palkkalistoilla on nyt 730 työntekijää. Alueella toimii JIK-päätöksentekojärjestelmä, jossa kuntien valtaa käyttää vain kuusihenkinen tilaajalautakunta, muodostuen kahden puolueen edustajista, joista vain neljä on ollut ehdokkaana viime kunnallisvaaleissa.

JIK:n päätöksenteosta vastaa käytännössä johtokunta, jossa on yhdeksän jäsentä, kolme jokaisesta jäsenkunnasta. Päättäjät tulevat kolmesta suurimmasta puolueesta, Perussuomalaisilla on varajäsenen paikka. Muutaman kerran vuodessa kokoontuu 12-jäseninen JIK:n yhtymäkokous, joka käytännössä hyväksyy JIK-johtokunnan päätökset. Päättäjiä on Kurikasta viisi, Ilmajoelta neljä ja Jalasjärveltä kolme. Yhtymäkokouksen edustajista päätetään kokouksittain kuntien hallituksissa, mikä tarkoittaa, että vain suuret puolueet ovat olleet toistaiseksi edustettuina.

Yksimielistä menoa

Kaikki päätökset JIK:n toiminnan käynnistymisen jälkeen ovat olleet yhtymäkokouksessa yksimielisiä lukuun ottamatta ensimmäisen kokouksen henkilövalintoja. Samoin johtokunnassa kaikki päätökset ovat olleet yksimielisiä eikä niistä ole äänestetty kertakaan. Niin ikään kuntien 6-jäseninen tilaajalautakunta on ollut päätöksissään yksimielinen. Muutosesityksiäkään eivät luottamushenkilöt ole pöytäkirjojen mukaan tehneet. Päätöksiä on tehty koko terveyspuolen budjetista, päivystysajoista, vanhustenhoidon tulevaisuudesta, erilaisista tilauksista jne. Äänestäjän kannalta on ollut siis käytännössä sama, mitä JIK-päätöksentekoon osallistunutta puoluetta he ovat kunnallisvaaleissa äänestäneet ja siten olleet vaikuttamassa JIK:n valtasuhteisiin. JIK-päättäjiähän ei valita kansanvaltaisilla vaaleilla, joten mikään ei takaa oikeudenmukaista paikkajakoa.

Ehkä ja todennäköisesti juuri se, että päättäjät eivät JIK:ssä ole suoraan äänestäjien valtuuttamia, on johtanut edellä esiteltyyn yksimielisyyteen. On helppoa mennä virkamiesten esitysten mukaan, kun juuri kukaan ei ole kiinnostunut. Kansaa kiinnostaa ensisijaisesti sellainen päätöksenteko, mihin he voivat selvästi äänestämällä vaikuttaa. Kuitenkin JIK-päätöksentekojärjestelmässä päätetään yli 30 % kuntien menoista ja lisääkin ollaan jo hamuamassa.

Rakenteilla ohjataan äänestyskäyttäytymistä

Lopputuloksena voidaan todeta, ettei JIK-päätöksentekojärjestelmä ole demokratian kannalta onnistunut. Demokratian kannalta parempi vaihtoehto olisi, että JIK-kunnat muodostaisivat vähintäänkin yhteisen kunnan, vaikka JIK-päätöksenteko säilyisikin. Silloin kaikki ne kuntalaiset, joita JIK-päätöksenteko koskettaa, voisivat kolmen kunnan alueella kontrolloida edes välillisesti päättäjiä ja puolueita ja edustuksellinen demokratia voisi toimia.

Ihanne tilanne olisi, että JIK-yhtymäkokous sekä kuntien yhteinen tilaajalautakunta valittaisiin suoralla kansanvaalilla, jossa äänioikeus olisi kaikkien kolmen kunnan asukkailla ja ehdokasasettelussa ei olisi kuntarajoja.

Lisäksi olisi toivottavaa, että päätöksentekoelinten jäsenmäärä olisi sellainen, että myös muilla kuin kolmella suurimmalla puolueella olisi mahdollisuudet saada edustajansa päätöksentekoelimiin. Suomessa toimii monipuoluejärjestelmä, vaikka vaalijärjestelmämme sorsiikin pieniä puolueita valtakunnan tasolla.
Jos haluamme, että monipuoluejärjestelmä kukoistaa jatkossakin valtakunnallisesti, edellyttää se paikallisilta päätöksentekorakenteilta vastaavaa. Jos pienet ja keskisuuretkin puolueet sysätään paikallisella tasolla syrjään keskeisestä päätöksenteosta ja päätökset viedään muutenkin demokraattisen kontrollin ulkopuolelle, on seurauksena poliittinen sukupuutto. Se ei ole järkevää, sillä mitä vähemmän on laillisia parlamentaarisia kanavia mielipiteenilmaisuun, sitä varmemmin kohtaamme lieveilmiöitä, joita kukaan ei kai oikeasti toivo näkevänsä.

Kurikan, Ilmajoen ja Jalasjärven Perussuomalaiset miettivät parhaillaan, miten vastata paikallisesti JIK-päätöksentekorakenteen muodostamaan haasteeseen. Ongelma ei liene ainutlaatuinen. Alueella Perussuomalaisten kannatus alueen kunnissa on keskimäärin 12 %.

Vesa-Matti Saarakkala
Kurikan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Kuvateksti: JIK pakotti Kurikan, Ilmajoen ja Jalasjärven Perussuomalaiset kokoontumaan saman pöydän ääreen keskellä itsellisintä Etelä-Pohjanmaata.