Asumisen hinta on pahimpia ongelmia sekä helsinkiläisille että Helsingin kehitykselle. Uudet tonttivuokrien jättikorotukset (vuokrat 10-12 kertaisiksi) tuhoavat pyrkimykset asumiskustannusten hillitsemiseksi. Asian päättää aina poliittisesti valittu kaupunginvaltuusto. Ratkaisulla on monitahoiset ja pitkäkestoiset vaikutukset.
1. Helsingissä on 160 000 asuntoa kaupungin vuokratonteilla, joten korkeat tonttivuokrat koskevat asukkaiden enemmistöä ennemmin tai myöhemmin. Taloyhtiöt maksavat myös samaan aikaan kiinteistöveroa.
2. Helsingin kiinteistöviraston tonttiosasto vaatii uusittavissa vuokrasopimuksissa vuokraa, joka nostaa huoneistokohtaisia asumiskustannuksia 50-200 euroa kuukaudessa. Korotus on täysin vastikkeetonta eli siitä ei koidu vuokralaiselle mitään lisähyötyä! Vuokra sidotaan indeksiin ja sitä sitoudutaan maksamaan 50 vuotta.
3. Samaan aikaan vanhoja taloja rasittavat putkiremonttien kustannukset, jotka nostavat tonttivuokrista riippumattomia yhtiövastikkeita heti ainakin kaksinkertaisiksi yleensä yli 20 vuoden ajaksi.
Pääkysymys on tonttivuokran suuruusTontinvuokraajat -kansalaisliike ei pyri kopioimaan ns. Tukholman mallia Sen sijaan tavoittelemme Tukholman tonttivuokratasoa, joka on puolet tai kolmannes Helsingin tasosta. Tukholman tasolle voidaan päästä nykyisen vuokrakäytännön puitteissa kahdella tavalla. Emme vastusta asiallisia vuokrankorotuksia ja tuloja kaupungille.
1. Tonttivuokrien tuottotavoite alennetaan neljästä prosentista kahteen prosenttiin. Tämä ei ole sosiaalista tulonsiirtoa tonttivuokralaisille, sillä kohtuullistamisen jälkeenkin kaupunki saa tonttivuokrilla korkeamman tuoton kuin markkinoilta on saatavissa muilla vastaavilla pääomatuotoilla. Kyseessä on nimittäin pitkäaikainen riskitön, reaalinen tuotto. Noidenkaan sijoitusten tuotto ei yllä kahteen prosenttiin.
2. Vuokran lähtökohtana oleva tonttien laskennallisen arvon määrittely kohtuullistetaan. Tukholman alhaisemmat vuokrat johtuvat poliittisesta päätöksestä, jonka mukaan asuntotonttien maanvuokrasopimuksissa käytettävät pääoma-arvot ovat 20-25% kiinteistöjen käyvistä arvoista. Tällöin prosentti Tukholmassa on 4. Helsingissä lähtökohtana on pääkaupunkiseudun pientalotonttien markkina-arvot, koska kerrostalotontteja kaupunki ei myy. Sillä on sitä paitsi alalla täydellinen monopoliasema, koska kaupunki on ainut asuntotonttivuokraaja. Tätä asemaa se käyttää häikäilemättömästi hyväkseen rikkoen kilpailulainsäädäntöä riistäessään asujiaan/veronmaksajiaan.
Taloudelliset vaikutukset1. Nyt tehdyllä korotuspäätöksellä ei ole vaikutusta kaupungin talouteen 2010, koska ensimmäiset sopimukset astuvat voimaan vasta vuonna 2011 yli sadan taloyhtiön osalta. Tuhannet seuraavat mukana tulevina vuosina nykyisten vuokrasopimusten uusimisen myötä.
2. Vuokratulot kasvavat myös tulevaisuudessa, jos vuokrasopimuksia uusitaan 2 % tuottotavoitteella.
Asuntotonttien maanvuokratulot vuonna 2008 olivat 72 miljoonaa euroa, ja niiden arvioidaan nousevan indeksikorotusten ja uusien sopimusten myötä räjähdysmäisesti vaikkei tarvetta olekaan. Kaupunki on lihottanut reaalivarojaan kolmen viime vuoden aikana ylijäämäisillä tilinpäätöksillään liki miljardin eli liki 1 000 000 000 euroa, jonka se on sijoittanut korkeakorkoista tuottoa tekeviin rahastoihin. Ei asukkaiden eduksi, vaikka varat on imuroitu juuri heiltä!
On syntynyt voimakas vastustus suurkorotuksia kohtaan, koska tonttiosasto on viime vuosina korottanut vuokran perustana olevia tonttien laskennallisia arvoja pientalotonttien arvon nousua vastaavasti noin kymmenen prosenttia vuodessa. Tonttivuokrat ovat nousseet kymmenessä vuodessa lähes kolminkertaisiksi!
Jos tuottoprosentti alennetaan neljästä prosentista kolmeen, uusissa sopimuksissa vaikutus hoitovastikkeeseen jää edes kohtuulliselle tasolle. Tämä ei kaada Helsingin kaupungin taloutta, mutta huima korotus taittaa kaupunkilaisten niskat, ainakin pieni- ja keskituloisten eläkeläisten, yksinhuoltajien ja lapsiperheiden osalta. Onko poliittinen päättäjä todella raaka vaiko vain tyhmä? Onpa jompikumpi vain, niin ainakin meille maksajille tällaisena vaarallinen. Eroja löytyy eri ryhmistä; noston ovat siunanneet kokoomus, vihreät ja myös demarit poliittisten kauppojen kautta. Perussuomalaiset vastustaa kohtuuttomuutta tässäkin asiassa! Hyvä tietää ainakin itse kunkin maksajan, eli äänestäjän.
Tontinvuokran suuruutta ei voi tarkastella yksinomaan tuottotavoitteen kannalta. On otettava huomioon ne myönteiset, taloudelliset vaikutukset, jotka kumpuavat kohtuullisista tonttivuokrista niin asukkaille kuin liike-elämällekin.
Kun yksipuolinen ilmoitus tonttivuokrien järjettömistä korotuksista hyppää yli sadan taloyhtiön asujan silmille kesäkuussa 2010, on meteli valmis. Tarttis varmaan tehdä jotain. Päätös on poliittisesti muutettavissa!
Juha Väätäinenwww.juhavaatainen.infomaestro@juhavaatainen.info040 768 0974