Suomi vietiin rahaliitto EMU:n jäseneksi lopulta pääministerin ilmoituksella. Menettely meni Eduskunnassa läpi selvin äänestystuloksin. Naapurimaassamme Ruotsissa asiasta järjestettiin kansanäänestys ja tulos olikin toinen: Ruotsi jäi rahaliiton ulkopuolelle. Ei ole Ruotsille käynyt huonosti.

Pokeria kovalla riskillä

Nyt taas pääministerin ilmoituksella kuitataan Suomen valtion antamat yli 8 miljardin lainatakuut. Kovaa on pokeri. EU-maiden takauspaketissa pelin henki on se, että pöytään lyödään niin kova panos, etteivät muut katsoisi kortteja. Nyt samat tahot, jotka ovat vannoneet käytännössä nykyistäkin vapaampien markkinoiden nimiin, yhtäkkiä ryhtyvät uskottelemaan markkinoille, että ne ovat väärässä EU-maiden talouksien suhteen.

Miten uskottavaa on se, että samat tahot, jotka ovat aina sanoneet, ettei pluffaamalla asioita voi hoitaa, nyt itse asiassa tekevät niin. Kun pelataan korkeilla panoksilla, ovat mahdolliset häviötkin suuret. Yksi on varmaa: Me maksamme, jos kortit katsotaan ja romahdus on ennennäkemätön.

Erikoista sääntöjen tulkintaa

Vastoin rahaliiton omia sääntöjä Suomi myönsi 1 600 miljoonaa euroa ns. lainaa Kreikalle, joka on huijannut itsensä rahaliittoon ja rikkonut räikeästi kasvu- ja vakaussopimusta. Tämä on erikseen kielletty, mutta nyt se onkin sallittua. Sen sijaan väitetään, että olisi mahdotonta erottaa Kreikka rahaliitosta, koska erottamisesta ei ole säännöissä mainintaa. Erikoista on tulkinta: Se, mikä on kiellettyä, onkin sallittua, mutta se mikä ei ole kiellettyä, onkin kiellettyä. Kreikka ei nouse vuosikymmeniin siitä suosta, jossa se nyt on. Sinne menivät meidän rahamme.

Jo pitemmän aikaa ovat lähes kaikki euroa käyttävät maat Suomea lukuun ottamatta rikkoneet rahaliiton kasvu- ja vakaussopimuksia. Toiset enemmän toiset vähemmän. Me olemme pitäneet kiinni sovitusta. Olemme rehellinen ja ahkera kansa. Tästä huolimatta esimerkiksi nykyisessä maahanmuuttokeskustelussa kuulee usein sanottavan, ettei Suomessa tänne tulevien pidä elää maassa maan tavalla, koska se tarkoittaisi muka muun muassa perjantaipullon ostamista ja juomista. Näin siis aivan yleisestikin meillä käsitellään omaa kulttuuriamme, joka siis olemme me. Me suomalaiset tässä ja nyt!

Suomalaiset pärjäävät rehellisyydellä

On pöyristyttävää, että tällaista puhetta ruokitaan maassamme. Me suomalaiset emme pidä ääntä itsestämme, vaikka olemmekin kiinnostuneita kuulemaan, mitä meistä ajatellaan ulkomailla. Olisi aika päästä eroon tästä alemmuuskompleksista ja ottaa ainakin se hyöty irti tästä tilanteesta, että korostamme olevamme säntillisiä, ahkeria ja rehellisiä. Nämä ominaisuudet ovat suomalaisuutta parhaimmillaan ja niiden ansiosta meidän taloutemme on paremmassa kunnossa kuin muilla. Se ei ole eduskunnan tai hallituksen ansiota, vaan se on ennen kaikkea meidän kansalaisten, kulttuurimme ja tapojemme ansiota. Me äänestämme sellaisia vallankäyttäjiä Eduskuntaan, niin hallitukseen kuin oppositioonkin, jotka ovat kohtuullisen vastuullisia, mitä tulee budjetin kokonaissummaan. Me olemme kärsineet omissa nahoissamme 1990-luvun laman seuraukset, vaikka lama ei ollut pelkästään oma syymme. Lamaa syvensi huomattavasti idän kaupan romahdus.

Neuvostoliiton piti olla ikuinen aivan kuten Roomankin, mutta niin ne vain romahtivat. Samoin käy EU:lle. Mutta mitä me teemme? Me pikku hiljaa laskemme kulttuurimme sille tasolle, jolla se on epärehellisissä maissa. Me ulkoistamme sääntöjen noudattamisen valvonnan kansalta byrokratialle!

Kuten tilanne monissa EU-maissa osoittaa, ei EU takaa menestystä. Turha Suomen hyvistä vuosista on siis EU-jäsenyyttä kiittää. Sen sijaan meillä on täysi oikeus nyt arvostella EU:ta, koko kolhoosia ja erityisesti myös niitä päättäjiä, jotka tulevat kertomaan meille, ettei ole käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin antaa lisää rahaa systeemiin. Ne ovat meidän veronmaksajien rahoja. Neuvostoliitossa ei ollut vaihtoehtoja! Me elämme sosialistisessa kapitalismissa, jossa voitot ovat yksityisiä ja tappiot sosialisoidaan.

Demokratia vs byrokratia ja populismi vs elitismi

Sen takia, että Kreikassa ei demokratia toimi kulttuuristen syiden takia, meitä valistetaan, että demokratia aiheuttaa yleisemminkin markkinahäiriöitä! Vakauden vastineeksi olisi meidänkin muka luovuttava demokratiasta ja otettava tilalle byrokratia.

Meille kerrotaan, että Kreikka on vaikeuksissa populismin takia, vaikka maassa ovat vuorotelleet vallassa kokoomuksen ja Sdp:n veljespuolueet. Nyt pääministerinä on sosialistisen internationaalin puheenjohtaja Papandreu.

Populismi on sidoksissa aina kansalliseen kulttuuriin eli se, mitä populismilla tarkoitetaan, riippuu aina kansanluonteesta. Suomessa populismin lopputulos on täysin eri kuin Kreikassa. Populismi ei ole yleismaailmallinen aate, kuten sosialismi ja kapitalismi. Yleensä populismissa on kyse nimenomaan kansan kokonaisedusta, ei eturyhmien tyydyttämisestä, kuten Kreikassa on tapahtunut. Populismin vastakohta on elitismi, josta paras esimerkki on EU-päätöksenteko. Siinä kansoja hallitaan hajottamalla eikä kansojen ja päättäjien välillä ole todellista kanssakäymistä. Tätä meille nyt tarjotaan vaihtoehdoksi.

Ne rahat, jotka nyt ns. lainataan ulkomaille, ovat pois meidän jälkipolviemme hyvinvoinnista. Vallanpitäjät tulevat myös kertomaan meille kohta, että EU:lle pitää antaa lisää valtaa. Se valta on pois Suomen kansalta. Siirtyisimme jälkidemokraattiseen aikaan. Tätä menoa lapsemme saavat lähinnä wikipediasta katsoa, mitä se demokratia alun alkaen olikaan? Perussuomalaiset eivät hyväksy tällaisia aikeita ajaa kansanvalta alas.

Mediakin höyrähtänyt EU:hun

Missä on mediakritiikki ja syvempi analyysi tilanteesta? Miksi tätä asiaa ei katsota pintaa syvemmältä vaan analysoidaan vain pintapuolisesti sitä, mitä EU-herrat suljettujen ovien takana päättävät? Totuus on arvo numero yksi ja totuuteen on aina pyrittävä vaikka se ottaisi kipeääkin. Ei sen takia, että on menty mukaan euroon ja näytetään nyt eurossa jatkavan, pidä vaieta totuudesta. Todisteet puhukoon puolestaan.
Totuus on se, että kansaa on Suomessa EU:n ja euron osalta johdettu harhaan. Meidät on viekkaudella ja vääryydellä saatettu tähän tilanteeseen. Tai jos kyse on ollut sinisilmäisyydestä ja tyhmyydestä, niin miten me voisimme luottaa näihin samoihin päättäjiin yhä tässäkin tilanteessa. He ovat kritiikittömästi höyrähtäneet omaan EU-uskoonsa.


Vesa-Matti Saarakkala
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja