Pääministeri Kiviniemen hallituksen ohjelman otsikoksi on laitettu ”Suomi ehyenä kasvun, työllisyyden ja kestävyyden uralle.” Uuden hallituksen ohjelma näyttää perustuvan lähes täysin Vanhasen II hallituksen ohjelmaan, jonka nimeksi oli ylevästi kirjattu ”Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi.”

Uuteen minihallitusohjelmaan on neuvottelujen tuloksena toki kirjattu kauniita ajatuksia. Heti alussa todetaan hallituksen tavoitteeksi edistää talouden vakautta, kestävän kasvun edellytyksiä, tasa-arvoa ja yhteiskunnan eheyttä. Ensimmäisessä kappaleessa luvataan vielä ylevästi, että ketään ei jätetä hyvinvoinnista osattomaksi. Mitähän hyvinvointia tällä tarkoitetaan?

On muistettava, millä tavoin köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on viime aikoina kasvanut. Nyt heidän määränsä on jo ylittänyt 920 000 kansalaisen rajan. Ruokajonot pitenevät pitenemistään. Nuorisotyöttömyys on huipussaan. Jos sitä ei pystytä nopeassa tahdissa lyhentämään, ovat sen seurannaisvaikutukset yhteiskunnalle tulevaisuudessa suorastaan karmeat.

Ohjelmassa tavoitellaan talouden tasapainoa ja talouden kasvua sekä painotetaan osaavan työvoiman riittävää määrää. Tässä kohdin ainakin minua hämmentää se, että talouskasvun tärkeäksi tekijäksi ohjelmassa on kirjattu jopa työperäinen maahanmuutto.

Tällaisen suurtyöttömyyden aikana en ymmärrä kirjausta lainkaan. Eikö olisi tärkeämpää saada oman maan työttömät ensin töihin kuin myös täällä jo tällä hetkellä veronmaksajiemme rahoilla laillisesti oleskelevat maahanmuuttajat?

Tuottavuusohjelmaa luvataan jatkaa. Eikö olisi ollut parempi puhua suoraan henkilötyövuosien vähennysohjelmasta, joksi se on monissa tutkimuksissa todettu. Se on sitä paitsi osoittautunut monilla aloilla veronmaksajille kalliimmaksi vaihtoehdoksi. Mielestäni tuollaisten ohjelmien toteutuksessa olisi otettava järki käteen, vaikka joillakin virkamiehillä siitä näyttää tulleen päähän pinttymä.

Erityisesti minussa herätti hämmennystä se, että uudesta tarkistetusta hallitusohjelmasta ei löytynyt minkäänlaista mainintaa maatalous- ja metsäpolitiikasta, vaikka tiedämme minkälaisessa ahdingossa talonpojat elävät erilaisten EU:sta tulevien määräysten seurauksena.

Metsätalous näyttää unohtuneen täysin, vaikka tiedämme millä tavoin esimerkiksi KEMERA-rahoitus on takkuillut erityisesti viime vuosina.

Maaseutu näyttää unohtuneen kokonaan, koska mainintoja ei löydy edes jatkuvasti kansalaisia puhuttavasta perustienpidosta tai haja-asutusalueiden jätevesiasiasta.

Odotin myös, että miniohjelmassa olisi ollut jokin maininta siitä, että hallitus tulee nopeuttamaan Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden ja ankkurilasten käsittelyaikoja, jolla saataisiin pidemmällä aikavälillä tuntuvia säästöjä. Niitähän yritetään nyt etsiä kaikkialta, niin miksi ei oteta sieltä, mistä niitä olisi helppo saada. Onko valtaapitävillä tämän asian suhteen jonkinasteinen asenneongelma?

Oli ohjelmassa pari myönteistäkin asiaa kuten maininta harmaan talouden torjuntaohjelmasta ja uusiutuvan energian velvoitepaketin lainsäädäntöhankkeista. Toivottavasti näihin hankkeisiin löytyy riittävä rahoitus.

Eduskunnan enemmistön hyväksymällä hallitusohjelmalla on nyt vain pärjättävä vajaa vuosi, vaikka ei se kyllä hyvältä näytä.


Raimo Vistbacka
kansanedustaja
PerusS