Sormenjälkien käyttötarkoituksen sääntelyn korostettiin olevan täsmällistä ja tarkkarajaista. Hallintovaliokunnan mietintöön kirjattiin varta vasten, ettei ole mahdollista käyttää kyseessä olevia rekisteritietoja esimerkiksi rikostutkinnassa. Muutoksen tavoitteena oli ehkäistä erilaisia passiväärennöksiä, kuten mietinnössä todetaan, haluttiin "luoda aiempaa luotettavampi yhteys matkustusasiakirjan ja sen haltijan välille".

Elokuun alussa uutisoitiin, kuinka Vantaalla asuva ulkomaalaistaustainen henkilö oli tuomittu maksamaan yli 400 000 euroa Tullihallitukselle, Kelalle ja Vantaan kaupungille. Tuomittu käytti kahta väärää henkilöllisyyttä huijatessaan mm. työmarkkinatukea, toimeentulotukea ja asumistukea. Lisäksi hän toi maahan laittomasti vesipiipputupakkaa, jonka ilmoitti melassiksi. Hänellä oli käytössään väärillä henkilötiedoilla hankittu Suomen passi. Tämän tyyppisten rikosten tutkinta, syyttäminen, tuomioistuinkäsittelyt ja vankilassaolot maksavat suuria summia Suomen valtiolle. Uudistettu passilaki toivon mukaan ehkäisee tulevaisuudessa vastaavia henkilöllisyyteen liittyviä rikoksia.

Poliisiylijohtaja Paatero on esittänyt, että poliisin tulisi saada käyttöönsä sormenjälkirekisterit vakavien rikosten tutkintaa varten. Ymmärrän hyvin Paateron näkemyksen. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma vie poliisilta resursseja samanaikaisesti kun maamme rajat on avattu EU-alueen vapaan liikkuvuuden nimissä myös kansainväliselle ja ammattimaiselle rikollisuudelle. Tietysti poliisi haluaa käyttöönsä kaikki mahdolliset rikostutkintaa helpottavat keinot. Paateron esitys vaatii kuitenkin huolellista harkintaa, sillä vaakakupin toisella puolella painavat kansalaisten yksityiselämän suojanäkökulmat, mitä pidän myös tärkeinä arvoina yhteiskunnassamme.

Pirkko Ruohonen-Lerner
kansanedustaja
Porvoo