Peruskoulun tuntijakoesityksessä on toteutuessaan kyse merkittävistä muutoksista, joten sitä on syytä tarkastella rakentavan kriittisesti. Esimerkiksi pienten koulujen oppilaat ovat uudistuksen myötä vaarassa joutua muita heikompaan asemaan.

Mistä rahoitus?

Tuntijakouudistuksen tavoitteina on lisätä valinnaisten aineiden määrää ja kartuttaa suomalaisten kielivarantoa muun muassa aikaistamalla kielten opiskelun aloittamista.
Koulujen pitäisi tulevaisuudessa tarjota kolme vaihtoehtoa pitkäksi kieleksi. Tämä tulee olemaan monelle kunnalle haasteellista. Miten uudistus aiotaan rahoittaa?

Lisää pakkoruotsia

Ristiriitaista uudistuksen tavoitteiden kanssa on, että ruotsin kielen asemaan ei aiota puuttua. Sen opiskelun aloittamista ollaan jopa varhentamassa. Kokemukset kuitenkin osoittavat, että pakko on huono kannustin. Etenkin poikien oppimistulokset ovat heikkoja.

Luopumalla pakkoruotsista vapauttaisimme aikaa muiden kielten kuten saksan, ranskan, espanjan ja Itä-Suomessa tärkeän venäjän osaamiselle. Aikamme vaatii suomalaisilta suurten maailmankielten taitoa.
On yleinen väärinkäsitys, että maamme perustuslaki määräisi ruotsin kaikille pakolliseksi oppiaineeksi tästä ikuisuuteen. Tuntijakotyöryhmä teki puhtaasti poliittisen linjauksen. Demokratiassa se on muutettavissa, koska se ei vastaa kansan tahtoa.

Virkkunen komppaa

Opetusministeri Henna Virkkunen tosin komppaa puolueensa (kok.) puoluekokouspäätöksen vastaisesti tuntijakotyöryhmää: koska ruotsin kielen oppimistulokset ovat peruskoulun lisäksi lukiossa mitä ovat, haluaa hän lisätä pakollisten ruotsin kurssien määrää.

Mahtavatko pakkoruotsin opetuksen varhentamista ja lisäämistä kouristuksenomaisesti kannattavat henkilöt itsekään sisimmässään uskoa, että näin toimien jotain hyvää tapahtuisi?
Valinnaisuudella antaisimme niille, jotka ruotsia elämässään tuntevat tarvitsevansa, paremmat mahdollisuudet opiskella sitä.


Jussi Niinistö

Kirjoittaja on Perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri.