- Sain kevään ja kesän aikana useilta ihmisiltä rohkaisevaa kannustusta asettua ehdolle Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajaksi. Kun on kannatusta, on myös toimintamahdollisuuksia, joten suostuin pyyntöön. Järjestön syyskokouksessa minut valittiin tehtävään, joka on kunnia ja ilo ottaa vastaan.

Potentiaalia

Taustaltani olen 24-vuotias aviomies ja poliittisesti epäkorrekti valtiotieteiden kandidaatti. Olen eduskuntavaaliehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä ja seurakuntavaaliehdokkaana kotikaupungissani Espoossa. Lapsuuteni ja nuoruuteni asuin Nilsiässä ja Lohjalla. Nyt olen kotiutunut Espooseen ja opiskelen Helsingin yliopistossa poliittista historiaa.

Haluaisin Perussuomalaisten Nuorten jatkavan kansallismielisenä, kasvukykyisenä ja julkisessa keskustelussa rohkeana kannanottajana. Panostan erityisesti talous-, koulutus- ja maahanmuuttopolitiikkaan, mutta otan myös uusia avauksia. Pääkaupunkiseutulaisena tiedän, että järjestöllä olisi suurissa kaupungeissa runsaasti hyödyntämätöntä kannatusta.

- Perussuomalaisilla on huomattavaa kasvupotentiaalia, mitä tulee nuoriin aikuisiin. Uusista, 18 vuotta täyttävistä äänestäjistä 15 prosenttia sanoo aikovansa äänestää perussuomalaisia, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen on todennut.

Kun Suomi putos puusta

Poliitikkoja kuuntelemalla voisi luulla, että Suomi on tänään täydellinen, mutta elämme pysähtyneisyyden yhteiskunnassa, lumedemokratiassa. Eliitti sanelee ja kansa vikisee. Maassa muka rauha ja ihmisillä kaikki hyvin. Tavalliset suomalaiset on todellisuudessa unohdettu. Suomi on vauraampi kuin koskaan, mutta tuloerot ovat myös suuremmat kuin koskaan. Ahkeria suomalaisia laitetaan kilometritehtaalle syystä ja syyttä laman varjolla. Nuoret kärsivät korkeasta työttömyydestä, lukuisista mielenterveysongelmista ja päihteiden liikakäytöstä.

Taloustieteen professori Bengt Holmström on nostanut Suomen pahimmaksi ongelmaksi nuorisotyöttömyyden. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Valtiovallan ja kuntien tulisi nostaa nuorten työllisyyskysymys talouspolitiikan keskiöön. Kuntien olisi syytä olla huolissaan siitä, että noin 15 vuoden kuluttua puolet kuntien nykyisestä työvoimasta on jäänyt eläkkeelle. Nuoret täytyy ottaa mukaan päätöksentekoon. Nuorten on oltava osa ratkaisua, ei ongelmaa.

Suomeen juurtunut palkattoman työharjoittelun kulttuuri on nuorten työllisyyttä vahingoittavaa. Nuoret tekevät vaativiakin tehtäviä ilman palkkaa. Mahdollinen oppilaitoksen maksama harjoittelutuki ei poista sitä tosiasiaa, että rahaa ei maksa työn teettäjä. Nuoret tekevät tehtäviä, joihin normaalitilanteessa julkinen sektori tai yritykset hommaisivat palkallisen työntekijän, mutta nykykulttuurin vuoksi siihen ei ole motivaatiota, kun ilmaistakin työvoimaa on helposti saatavilla.

Mitä jää jäljelle

Olen suorapuheinen mies ja kielipoliittinen kantani ei siitä poikkea. Suomesta tulisi tehdä virallisesti yksikielinen maa, jossa ruotsilla on vähemmistökielen asema saamen, romanin ja viittomakielen tapaan. Pakkoruotsin, virkamiesruotsin ja korkeakoulujen kielikiintiöiden aika on ohi. Kieltenopiskelun tulee perustua valinnanvapauteen. Suomenruotsalainen kulttuuri tulee säilymään elinvoimaisena, mutta se ei saa olla vanhentuneen kielilainsäädännön ja suomenkielisten harteilla. Maahanmuuttajien kotiutumisenkin kannalta olisi järkevämpää, jos Suomessa olisi vain yksi virallinen kieli, suomi.

Perussuomalaisten EU-kritiikille ja unionin hajoamisennusteille on Stubbilaisissa piireissä lähinnä naureskeltu. Hymy alkaa hyytyä, kun EU-maiden epärehellinen politiikka ja unionin ilmiselvä kyvyttömyys valvontaan ovat tulleet kaiken kansan nähtäville. Järjestin taannoin Helsingissä Kreikka-tukipaketin vastaisen mielenosoituksen.

Haluan jättää jälkipolville Suomen, joka on hyvinvoiva, turvallinen ja omanarvontuntoinen kansallisvaltio. Suomen, jonka länsimaalaiset arvot juontavat juurensa kristilliseen etiikkaan ja antiikin filosofiaan. Useat puolueet kautta Euroopan ovat ottaneet uudeksi kylmän sodan jälkeiseksi kiintotähdekseen monikultturismin, ajatuksen eri kulttuurien toisiaan rikastavasta yhteiselosta yhden valtion sisällä. Euroopassa vallalla oleva kulttuurirelativismi on antanut pikkusormen kulttuureille, joiden arvot eivät vastaa länsimaista oikeustajua ja arvoja.

Suomalaisten on uskallettava arvostaa kulttuuriaan ja vaadittava sen ja maamme lakien kunnioittamista myös maahantulevilta. Vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistyvät ulkomaalaiset tulisi karkottaa ja organisoitu, hyväksikäyttävä kerjääminen tulisi kieltää. Suomen täytyisi tehdä yhteistyötä lähtömaiden kuten Romanian kanssa, sillä kerjääminen ei ole ihmisille ratkaisu, vaan köyhyysongelman siirtämistä toiseen maahan.

Perussuomalaisten Nuorten tavoite on ylittää tuhannen jäsenen raja ensi vuoden loppuun mennessä. Uskon myös, että saamme vaaleissa ensimmäisen nuoren perussuomalaisen kansanedustajan. Nuorisojärjestön päämäärätietoinen kehittäminen on avain menestykseen.

Simon Elo