ARTIKKELIT
Sairaan hyvä
Kansalaisen kannalta erittäin tärkeä terveydenhuoltolakiuudistus on tulossa, mutta julkisessa keskustelussa on varsin vähäisessä määrin käsitelty sen sisältämiä asioita. Terveyspalvelujen saatavuus ja hyvä osaaminen jokaisen asiakkaan tarpeisiin kustannustehokkaasti yhteiskunnan rahoja tuhlaamatta on yksi hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkeistä.
Suomi ei enää ole pärjännyt terveydenhoitopalvelujen laatuvertailussa kansainvälisellä tasolla, vaan hoidon taso on luisunut alamäkeen asiakkaan näkökulmasta katsoen säästökuurien seurauksena. Yksi suuri kustannustekijä, tietojärjestelmät, on itseään eturivin valtiona pitämässä Suomessa kaikkea muuta kuin kilpailukykyinen ja toimiva. Terveyskeskuksissa ja keskussairaaloissa asiaa sivustakin seuraavalle selviää, että terveydenhuoltosektorin erityistarpeita ja potilaan tietoturvaa ei ole pystytty yhteensovittamaan käytettäviksi järjestelmiksi.

Käytännöt kuntoon

Joustavaa työskentelyä estävät tarpeettomatkin suojaukset, toisaalta tietoja voi olla luettavissa kenen tahansa ohikulkijan silmin. Tieto kulkee huonosti eri yksiköiden välillä, jos potilas itse ei sitä välitä tai huolehdi kokonaisuudesta. Jos potilas on huonokuntoinen vanhus, jopa hänen potilasturvallisuutensa voi vaarantua huonon tiedonkulun vuoksi. Paljon tehokasta hoitotyöhön tarkoitettua työaikaa tuhlaantuu näyttöpäätteen ääressä.

Kustannustehokkuudesta puhuttaessa pitäisi vaatia enemmän tietojärjestelmien yhteensopivuudelta ja huoltovarmuudelta. Jos suomalainen osaaminen on maailman kärkeä, myös ohjelmien käytettävyys ja käytännöllisyys pitäisi saada tälle vuosituhannelle kohtuullisin kustannuksin. Ohjelmien kehittämisessä pitäisi kuulla käyttäjäryhmiä ja heidän erityistarpeitaan. Näinhän yritysmaailmassa kaikkialla muualla toimitaan, miksei siis julkisessa terveydenhuollossa?

Terveydenhuolto sisältää paljon tärkeitä osa-alueita, joista jokaisen kehittäminen ja varsinkin käytännön toteutumisen realistinen seuranta koskettaa kaikkia kansalaisia jossain määrin. Jokainen meistä myös osallistuu kustannuksiin tavalla tai toisella. Siksi näistä aiheista tulisi keskustella mahdollisimman laajasti ja kuunnella käyttäjien kokemuksia, ei niinkään hallintobyrokraattien esittämiä tilastoja.
Onnistuneen hoidon kriteeri on ennen kaikkea tyytyväinen potilas, jolla on mahdollisuus myös itse vaikuttaa hoitopäätöksiin. Hän on joka tapauksessa se ihminen, joka elää hoidon seurausten kanssa.


Ossi Sandvik
puoluesihteeri

Julkaistu 30.10.2010 klo 09:31