Yhteiskunnalle on arvioitu aiheutuvan harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta yli 10 miljardin euron vahingot vuosittain, joten mistään pienestä asiasta ei ole kysymys.
Tästä huolimatta ei tällä hetkellä ole olemassa sellaista viranomaista, joka tekisi selvityksiä harmaan talouden aiheuttamista ongelmista kokonaisuutena ja etsisi ratkaisuja niihin. Laajeneva osa Suomessa tapahtuvasta talousrikollisuudesta ja harmaasta taloudesta on siirtynyt ja siirtyy edelleen ammattimaisen tai järjestäytyneen rikollisuuden käsiin, joten uudistuksella on kiire.
Valtion talousarviossa tulisi myöntää määrärahoja riittävästi talousrikosten torjuntaan joka tasolla, mikäli tähän vakavaan yhteiskunnalliseen ongelmaan halutaan todellista muutosta.
Parannusta nykytilanteeseen toisi esimerkiksi se, että tilaajalla olisi vastuu koko aliurakoitsijaketjusta ja sen toiminnasta. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan harmaan talouden raportissa on esitetty runsaasti hyviä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, jotka tulisi toteuttaa mahdollisimman nopeassa aikataulussa.
Harmaan talouden esiintymisen todennäköisyys on suurin kaikkein pienimmissä yrityksissä. Näillä yrityksillä on vähäinen todennäköisyys joutua verotarkastuksen kohteeksi, mikä saattaa rohkaista henkilöitä ryhtymään lainvastaiseen toimintaan. Pienten yritysten toimintaa ei saisi hankaloittaa liian monimutkaisella lainsäädännöllä ja sen mukana tulevilla velvoitteilla, sillä liian hankala byrokratia voi omalta osaltaan houkutella pienyrittäjiä harmaan talouden puolelle.
Harmaa talous ja sen aiheuttamat kilpailuhaitat ovat lisääntyneet erityisesti rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla. Lisäksi 2000-luvulla Suomen harmaan talouden kansainvälistyminen on kiihtynyt merkittävästi. Suomalaiset kiertävät veroja kansainvälisten sijoitusmahdollisuuksien kautta. Suomalaisyritykset hyödyntävät EU:n sisäkaupan valvontajärjestelmän aukkoja, ja satoja miljoonia Suomessa tehdyn työn tuloksesta siirtyy verottamatta ulkomaille. Ihmettelen, kuinka tästä ei ole enempää puhuttu julkisuudessa.
Rehelliset yritykset ja yrittäjät maksavat harmaan talouden edustajien puolesta kaikki verot ja muut työnantajamaksut. On kestämätön tilanne, että tämä harmaa talous ajaa konkurssiin rehellisesti toimivia yrityksiä ja yrittäjiä, joten harmaan talouden selvitysyksikkö on todella oikea askel eteenpäin ja sen taloudelliset resurssit tulee myös turvata.
Pirkko Ruohonen-Lerner
kansanedustaja
kaupunginvaltuutettu, Porvoo