Jouluevankeliumia voidaan pitää varsinaisena ihmisoikeuksien julistuksena. Köyhän perheen lapsen syntymän eturivin juhlijoiksi kutsuttiin silloisen yhteiskunnan vähäväkisimmät, yölläkin työssä olleet paimenet. Nämä muusta yhteiskunnasta ja kunnollisen väen parista syrjässä olleet ihmiset nostettiin parrasvaloihin hetkellä, jolloin maailmanhistoria sai uuden käänteen. Tähän sisältyy viesti siitä, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja on olemassa toisenlainen arvojärjestys kuin yhteiskuntamme näkyvä hierarkia.

Perinteet kunniassa

Joulu tuo tullessaan rauhaa ja lepoa ja on hienoa, ettei joulun sanoma ole tyystin hukkunut kaupallisuuden alle. Suomalaisessa joulussa pidetään perinteitä edelleen kunniassa. Täysissä kirkoissa kaikuvat kauneimmat joululaulut, kynttilät syttyvät niin kodeissa kuin hautausmaillakin. Lahjoja saadaan ja annetaan. Osansa saavat hyvää tekevät keräyksetkin.

Joulua vietämme perhekeskeisesti ja se on ennen kaikkea lasten juhla, joka aattoillan osalta huipentuu lapsiperheissä Joulupukin vierailuun ja lahjojen jakoon. Onnistunut joulu tarvitsee ehdottomasti hyvää joulumieltä ja se voi syntyä vaatimattomissakin puitteissa. Toivottuja lahjoja ovat rakkaus, hellyys ja hemmottelu. Näiden toiveiden toteuttaminen ei ole rahasta kiinni.

Annetaan hyvän kiertää

Joulua pidetään valon ja ilon juhlana, silti jouluna myös yksinäisyys kärjistyy. Juhlahumun taakse kätkeytyy alakuloa, koska monet kokevat jäävänsä osattomiksi oikeasta joulusta. On hyvä muistaa, että jo lyhytkin vierailu hyvän joulun toivotuksineen, kohentaa usein yksinäisen joulutunnelmaa.

Joulunaika on hieno mahdollisuus tehdä hyviä tekoja lähimmäisille ja samalla voi saavuttaa itselle levollisen ja hyvän mielen. Viettäkäämme joulua jouluisin tavoin. Arjen tullen tarvitsemme voimia, joita keräämme juhlaa viettäen.


Ossi Sandvik