Eduskunta hyväksyi 19.1.2011 lain, jonka nojalla otetaan käyttöön uusi rangaistusmuoto, niin kutsuttu pantarangaistus. Sen ideana on, että tuomittu velvoitetaan pysyttelemään asunnossaan, josta hän saa poistua vain ennalta sovituista syistä, esimerkiksi mennäkseen töihin.
Tuomittua valvotaan nilkkaan tai ranteeseen kiinnitetyn pannan avulla. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esitti lain hylkäämistä, sillä käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että vakavistakin rikoksista voi jatkossa selvitä ilman vankilarangaistusta.
Lain valmistelussa moni asia jäi vaille riittävää huomiota. Suomessa ei ole organisaatiota ja henkilöstöä suorittamaan uuden rangaistusmuodon ohjausta ja valvontaa riittävässä määrin, kuten esimerkiksi Ruotsissa on, sillä jo nyt vankeinhoidon henkilökunta työskentelee äärimmäisen kuormittavissa oloissa. Rikoksen uhri voi kokea, että pantarangaistukseen tuomittu rikollinen ei saa riittävää rangaistusta teostaan. Uudella valvontarangaistuksella ei myöskään ole rikosten ennaltaehkäisevää vaikutusta, vaan esimerkiksi talousrikolliset voivat helposti jatkaa laitonta toimintaa asunnostaan käsin puhelinta vapaasti käyttäen.
Muutoksen taustalla vaikuttavat vankiloiden yliasutus ja valtion tuottavuusohjelma. Schengen-sopimuksen myötä järjestelmälliset rajatarkastuksen poistuivat sopimuksessa mukana olevien maiden väleiltä, ja useiden EU-maiden rikolliset ovat päässeet helposti Suomeen. Tämän seurauksena ulkomaalaiset ovat Suomen vankiloissa selvästi yliedustettuina. Esimerkiksi Vantaan ja Jokelan vankiloissa ulkomaalaisten vankien osuus oli vuonna 2009 jo yli 30 prosenttia. Samaan aikaan rikosseuraamusalan henkilökunnan kokonaismäärä on valtion tuottavuusohjelman vuoksi laskenut vuosina 2007-2009 noin sadalla henkilötyövuodella. Ulkomaalaiset vangit tulisikin palauttaa pikaisesti kotimaidensa vankiloihin kärsimään tuomioitaan, jotta suomalaiset rikolliset mahtuisivat paremmin vankiloihimme.
Esitys viimeistelee nykyisen hallituksen sallivan kriminaalipoliittisen linjan. Pari vuotta sitten luovuttiin poliisin määräämän sakon muuntorangaistuksesta, mikä on lisännyt etenkin näpistysrikoksia ja vähentänyt sakkojen maksamista, kun maksamatta jättämisestä ei enää seuraa rangaistusta. Vankilatyöntekijöiltä puolestaan on tullut huolestuneita viestejä siitä, kuinka jo nyt käytössä olevaan koevapausvalvontaan ei ole riittävästi resursseja: vankien paikannusjärjestelmä on epätarkka ja osan aikaa vuorokaudesta vangit ovat valvomatta. Ensin olisikin pitänyt puuttua nykyisiin ongelmiin, ennen kuin tällaisilla lainsäädännön muutoksilla luodaan uusia pulmia.
Pirkko Ruohonen-Lerner
kansanedustaja
Porvoo