Yleisössä oltiin asioista kovasti eri mieltä, mutta kuumentuminen ei kohdistunut yleisötilaisuuden järjestäjiin, jotka toimivat lähinnä rauhoittelijan roolissa kuumakallejen keskuudessa.

Maahanmuutto, sosiaali- ja hyvinvointipalvelut, verot ja Suomen antamat takuut EU:n jäsenmaille nousivat päällimmäisiksi kysymyksiksi. Maahanmuuttopolitiikkaan haluttiin tehdä muutoksia. Pakolaisista noin 70 prosenttia tulisi käännyttää pois Suomesta. Käsittelyajat ovat pitkiä ja jokainen pakolainen maksaa yhteiskunnalle noin 50 000 euroa vuodessa oleillessaan pakolaiskeskuksessa käsittelyajan.

Astrid Thorsilta piti hallintovaliokunnan kysyä kaksi kertaa, onko Suomessa joitakin vetovoimatekijöitä muihin EU-maihin verrattuna pakolaisten suhteen, ennen kuin hän suostui vastaamaan. Lopulta saatu vastaus oli myönteinen. Suomi maksaa sellaisia etuuksia, joita kaikki muut EU-maat eivät suostu maksamaan.

Yleisössä oli mukana myös muiden puolueiden aktiivijäseniä. Teollisuusvakoilu on muuttunut poliittiseksi vakoiluksi, tilaisuushan oli tietysti avoin kaikille poliittisesta vakaumuksesta riippumatta. Eräs mieshenkilö ilmoitti toimineensa Kepussa pitkään ja olevansa tyytymätön puolueensa tekemään politiikkaan. Hän oli tullut kuuntelemaan Perussuomalaisten ajatuksia ja harkitsee vakavissaan puolueen vaihtoa.

Vain rikkaan eliitin hyvinvointi lisääntynyt

Paikalla olivat kansanedustajat Pietari Jääskeläinen, Pirkko Ruohonen-Lerner ja kansanedustaja Markku Uusipaavalniemi. Suomessa on tällä hetkellä 900 000 köyhää EU-kriteereillä mitattuna. Kaikilla suomalaisilla ei ole mahdollisuuksia ostaa edes ruokaa, vaatteita ja lääkkeitä. Perussuomalaiset vastustavat tasaveromallia, josta kärsisivät eniten pienituloiset lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät.
Hyvinvointi maassamme merkitsee tänä päivänä sitä, että väestöstämme noin joka kymmenennen rikkaan ihmisen hyvinvointi lisääntyy entisestään. Esimerkkinä mainittiin Björn Walhroos, joka maksoi parikymmentä vuotta sitten veroja tuloistaan noin 60 prosenttia. Nyt kun tulot ovat moninkertaistuneet, verotus on laskenut hänen kohdallaan noin 30 prosenttiin.

- Onko tämä suunta oikea, että hyvätuloisten verotusta helpotetaan? kysyi Pirkko  Ruohonen-Lerner.

Valtion pitäisi valvoa paremmin kunnallisten palvelujen toteutumista, sillä nykyinen tilanne ei ole inhimillisellä tasolla. Esimerkiksi Pirkko otti vanhusväestön kasvavan hädän, kun kukaan ei huolehdi eikä välitä. Ikäihmisten itsemurhatilastot ovat hälyttävää luettavaa.

Yleisön joukosta saatiin myös hyvä esimerkki: Kun ihminen tekee kovasti töitä ja useampaa työtä päällekkäin, hänen veroprosenttinsa voi olla vaikka tuo 60 prosenttia, mutta jos sama ihminen ei tee työtä vaan makaa sohvalla ja on sijoittanut asunto-osakkeisiin, niin hän maksaa veroja vain pääomatuoton verran, joka on tällä hetkellä 29 prosenttia. Tekemättä yhtään mitään. Onko tämä muutettu verotuksen suuntaus oikein?

Unioni määrää eläkeiän noston Suomessa

Uusipaavalniemi luki taloudelliset madonluvut EU:n talouspolitiikalle. Velanotto ja salamyhkäisyys ovat tulleet tiensä päähän Euroopan unionissa. Tällä hetkellä otetaan enemmän velkaa kuin palkkojen osuus on koko unionissa, sekin hulppeat 6000 miljardia euroa vuodessa. Luottokupla on päästetty riistäytymään ja nyt arvuutellaan onko seuraava luoton saaja Espanja vai Portugali. Yritykset sulkevat oviaan Suomessa ja siirtyvät toimimaan ja jatkamaan tuotantoaan muissa, halvemmissa maissa. Näin toimivat monikansalliset yhtiöt.

Suomi on menossa kovaa vauhtia osaksi liittovaltiota. Päätösvalta on otettu tai ollaan ottamassa suomalaisilta pois. Maamme harjoittamalla nykypolitiikalla jäljellä olevaa päätösvaltaamme ollaan työntämässä kokonaan EU:n harteille. Kansalle väitetään silti, että olemme itsenäinen valtio. Eurooppa-strategiassa, jonka Suomenkin jäsenmaana pitää toteuttaa vuosien 2011-2012 aikana, todetaan muun muassa, että eläkeikää on nostettava myös niissä unionin maissa missä sitä ei ole jo tehty.

Perussuomalaiset lupaavat muutosta

Pietari Jääskeläinen on huolissaan perusturvasta ja ihmetteli, miksei valtiolta löytynyt vaivaista kahta miljoonaa euroa Heinolan reumasairaalan pelastamiseksi. Kuntarahoitus on pahassa kriisissä ja kuntien toimintamenot ovat kasvaneet viiden vuoden aikana arvion mukaan jopa kaksi kertaa enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet. Valtio on yhä vain lisännyt kuntien tehtäviä ja samaan aikaan vähentänyt kuntien peruspalveluiden rahoitusosuutta miljardeilla euroilla.

Kansalaisten perusturvan, eli toimeentulotuen, peruspäivärahan, työmarkkinatuen, kansaneläkkeen, sairauspäivärahan, omaishoidon, opintotuen ja lapsilisien taso on heikentynyt keskimäärin kolmasosalla vuosina 1993-2010. Ei siis ihme, että köyhien määrä on räjähdysmäisesti kasvanut Suomessa noin 920 000:een henkeen, joista lapsien osuus on noin 150 000.

Valtio vetäytyy hyvinvointivastuustaan ja sälyttää palveluiden turvaamisen ja rahoittamisen kuntien harteille. Vanhusväestö kasvaa kunnissa silti. Nykyisen hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti valtion sosiaali- ja terveysmenot jopa alentuvat vuosina 2011-2014. Kaikissa kunnissa on nyt pakko panna asiat tärkeysjärjestykseen. Riittävä perusturva ja hoito tulee taata kaikille kuntalaisille syntymästä aina saattohoitoon asti. Seuraava eduskunta päättää paranevatko peruspalvelut. Jos Perussuomalaiset ovat hallituksessa, niin paranevat!