Maataloutta tuntemattomien ikuisuuskysymyksiä ovat sen saamat tuet. Viljelijät taas puhuvat vaikeasta tukiviidakosta. Avustuksista huolimatta tilojen velat ovat kasvaneet jättimäisiksi. Moni maidontuottaja sanookin, että ilman tukia olisi helpompaa. Pelattaisiin vain markkinahinnoin. Se on kuitenkaan monimutkaisempaa, sillä elintarvikehinnat nousisivat niin, että jouduttaisiin tukemaan kuluttajia. Joka tapauksessa maatalouden riskit ja velat ovat kasvaneet niin, että vain matala korko-taso pitää tiloja pystyssä. Miten käy, kun korot nousevat?

Etenkin tilakokojen kasvaessa ongelmaksi nousee ammatin sitovuus. Lomitusjärjestelmästä huolimatta karjatilalta on vaikea irtautua varsinkin laidunkauden aikana. Vahinkojen välttämiseksi eläimet ovat lähes jatkuvassa tarkkailussa. Koneellistumisesta huolimatta myös pitkät työpäivät tekevät työstä raskaan. Monitahoisten ongelmien tiedostaminen saa nuoret ajattelemaan jatkavatko tilalla vai valitsevatko toisin. Heidän ajatuksiaan muokkaavat vanhempien keskustelut maatalous-politiikan lyhytjänteisyydestä. Jatkuva rahapula, lannoitteiden, koneiden, energian yms. hintakehityksen huono ennustettavuus aiheuttavat epävarmuutta koko perheelle.

Metsä oli aiemmin kuin pankki, josta saatiin raha konehankintoihin. Nyt kenenkään metsät eivät riitä minkäänlaiseen koneeseen. Tuotteen hinnan tulisi kattaa kulut. Pienen maatalousyrittäjän on turvauduttava viljelyurakoitsijoihin, kun omiin koneisiin ei ole varaa.

Maa- ja metsätalouksien eriytyminen selkiyttää ajatusmalleja ja hillitsee investointitarvetta, mutta tuotteiden huono tuotto pakottaa tilakokojen kasvuun ja yhä suurempiin riskeihin. Kustannusten nousuvauhti, alati tiukentuvat ympäristömääräykset sekä hintakilpailu halpatuontimaiden elintarvike- ja puuraaka-aineiden kanssa vievät osaltaan kiinnostusta alaan.

Nykyhallitus vaikeutti toimintaa myytyään kotimaisen lannoiteteollisuuden pilahintaan ulkomaalaisille. Hallitus viivyttelee polttohakkeen käyttöä ja suosii pienimmin saasteveroin eniten saastuttavaa polttoturpeen käyttöä.

Energian hinnannousu tekee bioenergiasta kilpailukykyisen. Harvennushakatun puun käytön vuoksi aukkohakkuiden 80 vuoden tilinvälit lyhenevät. Yhtiöt tuovat maahan eivätkä halua ostaa Suomesta hankintahakattua puuta. Puukaupan hitaus vähentää valtion verotuloja. Valtio painostaa yksityis-metsänomistajia kiinteistöverouhalla, yhteisöveroa korkeammalla pääomatuloverolla sekä heikentää hakkeen käyttöä verokohtelulla. Näin toimittaessa metsäyhtiöiden kiinnostus herää myös metsän pohjiin. Valtiomme nykypolitiikka ohjaa siihen, että suuryhtiöt omistavat metsät ja kaikki omaisuusmassa on yhtiöiden hallussa. ”Piiat” ja ”rengit” tekevät maataloustuotannon työt.


Alpo Ylitalo
kansanedustajaehdokas
Vaasan vaalipiiri