- Pitkästä tavarasta rakentaessa ei suoraan palkkasuhteessa olevasta kirvesmiehestä tarvitse maksaa arvonlisäveroa, joten jos pystyy itse olemaan alusta loppuun paljon mukana ja omaa huomattavasti rakennusalan asiantuntemusta ja kokemusta, niin mikäs siinä, sanoo punkalaitumelainen rakennusmestari Martti Mölsä.

Maallikkojen kannattaa kuitenkin suosia valmispakettiratkaisuja, ja siltikin kustannuksia saa huomattavasti alemmas jos viitsii nähdä kunnolla vaivaa tarjouksia etsiessä ja olemalla aktiivinen myös työvaiheissa. Laadusta ei tarvitse tinkiä, mutta kyllä siinä omalle työpanokselleen palkan saa syntyneiden säästöjen muodossa. Mitään tukijärjestelmiä ei uuden omakotitalon rakentamiseen ole olemassa.

Pykäläviidakko

Uutta taloa rakentamaan ryhtyvä törmää ensi töikseen aikamoiseen pykäläviidakkoon. Tontti pitää olla valmiiksi katsottuna, samoin 200 – 300 000 euroa ynnä tontin kustannukset. Sen jälkeen on alettava hakemaan ratkaisua kunnan ja myyjän kanssa. Kun tontti on päätetty hankkia, on neuvoteltava lupa-arkkitehdin tai rakennustarkastajan kanssa, käykö siihen sellainen talo, ja jos käy, lähdetään asiasta sopimaan taloyhtiön kanssa.

- Laajassa paketissa kaikki suunnitelmat ovat valmiina, mutta pääsuunnittelija on silti nimettävä, jonka vastuulla on valvoa että kaikki toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Kun suunnitelmat ovat kunnossa ja pääsuunnittelija valittu, lähdetään hankkimaan rakennuslupaa. Lisäksi on täytettävä lukuisia muitakin lomakkeita ja hankittava liitteitä omistusoikeusselvityksistä lähtien.

Kun rakennuslupa on saatu, pitää työmaalle saada vastaava- ja kvv-työnjohtaja. Aloituskokouksessa pitää paikalla olla vähintään pääsuunnittelija, rakennustarkastaja ja rakennuttaja. Aloituskokouksessa käydään läpi kaikki yksityiskohdat ja tehdään pöytäkirja sekä selvitetään mm. huoltokirjan laatimisen tarpeellisuus, joka myös pitää olla loppukatselmuksessa valmiina.

Nykymeno ei käy

Martti Mölsä on myös Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin 2. varapuheenjohtaja. Perussuomalaisiin hän on kuulunut puolueen perustamisesta lähtien, ja sitä ennen hän oli SMP:ssä vuodesta 1972 saakka. Jo hänen isänsä toimi Satakunnan piirin piirisihteerinä 1970-80-luvulla ja oli Veikko Vennamon hyvä tuttu. Martti Mölsä on toiminut myös Satakunnan piirin puheenjohtajana kymmenen vuoden ajan vuosina 1991-2001. Hän on myös ehdolla seuraaviin eduskuntavaaleihin.

- Nykymeno ei käy. Suomalainen identiteetti on unohdettu ja hallitus tukee suurilla rahoilla talouttaan huonosti hoitaneita eurooppalaisia valtioita. Suomen rahat eivät siihen riitä. Suomalaisista ihmisistä, yrityksistä ja koko kansasta on huolehdittava ensin ja vasta sitten muista jos jaettavaa vielä jää.

Teksti: Mika Männistö