Kuntien talousongelmat johtuvat merkittävästi valtion politiikasta. Valtio on parinkymmenen vuoden aikana lisännyt kuntien tehtäviä ja samaan aikaan vähentänyt kunnille peruspalvelujen rahoitusosuuttaan miljardeja euroja.

Pahin tilanne on sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ansiokehitykseen nähden kansalaisten perusturvan; toimeentulotuen, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen, kansaneläkkeen, sairauspäivärahan, kotihoidon, opintuen ja lapsilisien taso on heikentynyt keskimäärin kolmasosalla vuosina 1993-2010. Ei ihme, että köyhien ihmisten määrä on räjähdysmäisesti kasvanut EU-mittareiden mukaan noin 920 000 henkeen. Valtio on vetäytynyt hyvinvointivastuustaan ja sälyttää palvelujen turvaamisen ja rahoittamisen kuntien harteille.

On käsittämätöntä, että väestön kasvusta ja ikääntymisestä huolimatta hallituksen kehyspäätöksen mukaan valtion sosiaali- ja terveysmenot jopa alentuvat vuosina 2011-2014. Kuitenkin selvitysten mukaan näihin peruspalveluihin tarvittaisiin viiden prosentin vuosittainen kasvu palvelutason turvaamiseksi. Arvion mukaan 15 vuoden aikana tulisi saada 150 000 uutta työntekijää hoitoalalle turvaamaan terveyspalveluja ja korvaamaan eläkkeelle lähteviä.

Kaikkien kuntien on nyt pakko panna asiat tärkeysjärjestykseen. Riittävä perusturva ja hoito tulee taata kaikille kuntalaisille syntymästä aina saattohoitoon asti. Kuntien, niiden etujen ajajan Kuntaliiton sekä viime kädessä kansalaisten tulee vaaleissa varmistaa, että valtio lisää rahoitusosuuttaan peruspalvelujen turvaamiseksi kaikille suomalaisille.


Pietari Jääskeläinen
kansanedustaja