Helsingin Sanomat kirjoitti, että Perussuomalaiset ovat löytäneet ”nuoret vihaiset miehet”. Ihastuin ajatukseen välittömästi, vaikka lisäisin perään ”ja naiset”. Juuri siitähän on kyse – me olemme kyllästyneet poliitikkojen mitäänsanomattomiin puheisiin, valikoivaan muistiin ja tavallisten suomalaisten, jotka tämän koko lystin kustantavat, ylenkatsomiseen.
Olemme kyllästyneet siihen, että keskustaa johtavat arvoliberaalit elämäntapapoliitikot, jotka osoittavat päivästä toiseen todeksi sen, että kepu pettää. Aina. Olemme kyllästyneet siihen, että jopa kokoomus hyväksyy uudet, täysin epäonnistuneet ulkomaalais- ja kansalaisuuslait. Siihen, että rkp haluaa että yhdessä maassa myönnetty oleskelulupa pätisi kaikissa Pohjoismaissa. Siihen, että vihreät väittävät tietävänsä, miten kaikkien muiden tulisi elää. Ja siihen, että nämä kaikki ajavat monikulttuurisuutta, jonka turmiollisuuden on kohta koko muu Eurooppa myöntänyt.
Tunnemme jopa vihaa. Mitä muuta voisi tuntea, kun ministerit juovat veronmaksajien piikkiin satoja euroja viiniä samalla, kun yhä useampi perhe heiluu toimeentulon rajamailla? Kun Egyptistä evakuoitavat suomalaiset maksavat lentonsa itse, mutta Afrikasta tulevat turvapaikanhakijat lentävät valtion kustannuksella? Nyt on oikea aika sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita.
Peiliin katsomisen paikka
Meidän on myös aika katsoa peiliin. Miksi emme enää välittäneet siitä, millaista politiikkaa Arkadianmäellä tehdään meidän puolestamme? Miksi me äänestimme nämä ihmiset tehtäväänsä, edustamaan kansaa, jota he eivät tunne? Usein kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.
Vanhat puolueet väittävät, että Perussuomalaisilla ei ole ohjelmaa. Silti ne huutavat yhdessä kuorossa, kuinka Perussuomalaisten politiikka vie Suomen perikatoon. Meillä onkin aina silloin ohjelma, kun se vanhojen puolueiden retoriikkaan sopii. Lähtökohtamme on selkeä – ensin suomalainen työ ja yrittäjyys.
Suuret ikäluokat käyttävät Suomessa poliittista voimaansa omien etujensa puolustamiseen nuorten kustannuksella. Sopivasta eläkeiästä puhuttaessa herkästi unohdetaan työuran alkupään toimet. Nuoret täytyy ottaa mukaan päätöksentekoon. Nuorten on oltava osa ratkaisua, ei ongelmaa. Nuorten on myös äänestettävä tai muuten ei ole valitusoikeutta.
Sama koskee kaikkia. Totuus on, että muutos alkaa sinusta. Muutos vaatii äänen, jossa on ripaus uhmaa ja hyppysellinen vihaa nykypolitiikkaa kohtaan. Haluan jättää jälkipolville Suomen, joka on hyvinvoiva, turvallinen ja omanarvontuntoinen kansallisvaltio. Sen voimme saavuttaa yhdessä.
Simon Elo
Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja
Espoo
