ARTIKKELIT
Iso Jytky paukahti
Iso Jytky paukahti sittenkin. Viimehetkien "kannatus laskee" -gallupit kaatuivat komeasti kun Perussuomalaisten kannatus realisoitui myös vaaliuurnilla ja kansanedustajamäärä kasvoi lähes kahdeksankertaiseksi, prosenteissa 19%. Keski-Suomestakin kaksi uutta kansanedustajaa.
Seuraavissa vaaleissa kasvu ei voi olla kummassakaan samaa kertaluokkaa.

Jytky paukahti erityisesti keskustan eduskuntaryhmään, joka kellahti kanveesiin. Puolueen uuden johdon piti puhdistaa pöytä vaalirahasotkuista, mutta uusikin puheenjohtaja jatkoi omankin vaalirahoituksensa pimittelyä. Jostakin oli tullut seminaarituloja, mutta kukaan ei osannut/halunnut kertoa, missä ja koska niitä oli pidetty. Kysymyksiä herättävän suuri oli Mari Kiviniemen ulkopuolinen rahoitus näissäkin vaaleissa.

En halua neuvoa keskustaa, mutta viittaan Mikko Pesälän antamaan ohjeeseen: "Kun muu ei auta, kannattaa kokeilla totuutta". En usko Pesälän tarkoittaneen, että ensin pitäisi kokeilla se kaikki muu.

Jytky paukahti myös vihreitten eduskuntaryhmään, josta kolmannes hävisi ilmastopäästönä "saharaan". Sen mukana haihtuivat heidän toiveensa sukupuoli- ja lukumääräneutraaleista avioliitoista.

En halua neuvoa heitäkään, miten ja kenen kanssa heidän pitäisi elää, mutta laajaa kansanliikettä tuolle linjalle ei nähdäkseni voi saada. Ainakaan Suomessa.

Jytky paukahti myös kokoomuksen eduskuntaryhmään. Viime vaalien kymmenestä lisäpaikasta kuusi osoittautui vain lainaksi; laina erääntyi nyt.

Kokoomuksessa vaalisotkujen vastuuta kantoi myrskyn silmään joutunut äänikuningatar Marja Tiura; äänestäjät tuomitsivat tekemisiään vaihtelevasti selitelleen jättämällä hänen valtakirjansa uusimatta.

Politiikan tutkijat ovat ainakin ensiarvioissaan nähneet vaalituksen selväksi vastalauseeksi globalisaatiolle ja EU:n rahoitussuunnitelmille. Noin vaalin tulos pitää nähdä, koska vaalikamppailun loppumetreillä kantaansa tiukentaneet demarit selvisivät paljon hallituspuolueita vähemmin vaurioin.

Kokoomus aloittaa suurimpana puolueena hallitustunnustelut, mutta saneluvaltaa sillä ei hallituksen linjasta ole. Enemmistöhallituksen pystyy muodostamaan ilman kokoomustakin. Ja ilman Perussuomalaisia mitätöitäisiin kansalaisten vaalissa ilmoittama tahto; se olisi jopa poliittinen itsemurha.

Toimittajat ovat jo laskeskelleet erilaisia enemmistömahdollisuuksia, jotka pohjautuvat kolmen suurimman hallitukseen. Asetelmaa voi arvioida myös poistamalla vaalien suurimmat häviäjät keskusta ja vihreät. Ilman niitä jää 155 paikkaa, joista enemmistöhallitus on muodostettavissa. Jos Perussuomalaisetkaan eivät ole hallituksessa, on sillä enintään 116 paikkaa tukenaan - ja monenkirjava vaatimuslista.

Jyrki Kataisen vaihtoehdot ovat hyvin vähissä. Noilla "korteilla" en olisi halukas hirttäytymään EU-vakuusrahastoihin, joista kansan selvä enemmistö on jo ilmoittanut kielteisen kantansa.

Nuo vakuusrahastot saattavat kaatua jo Saksan perustuslakiin; käsittääkseni se menee ainakin sikäläisen perustuslakituomioistuimen tutkittavaksi.

Euron piti tuoda taloudellista vakautta, mutta se onkin johtanut kriisistä vielä suurempaan kriisiin. Johonkin on vedettävä raja, tai meiltä loppuvat pelimerkit. Miksi jäädä odottamaan niiden loppumista?


Jorma Uski
kaupunginvaltuutettu
Jyväskylä

Julkaistu 30.04.2011 klo 08:38